Helkan viralliset lonkka- ja kyynärtulokset ja muutama köh

Helkan lonkka- ja kyynärkuvat oli nyt sitten pari päivää sitten virallisesti lausuttu Kennelliitossa ja tulokset olivat kerrassaan yllättävät! Sain ruokatunnilla Minnalta käskyn soittaa hälle heti ja olin jo ihan paniikissa, että mitä ihmettä on tapahtunut! ;) Soitin sitten ja sain kuulla, että Minna oli kysynyt ohimennen muita asioita kysellessään, että onko Helkan kuvat jo lausuttu. Ja olihan ne. Sain ensin kuulla että toinen lonkka oli saanut arvion B ja ajattelin sitten jo mielessäni, että voi ei se on tietenkin se parempi lonkka, eikä sekään ollut A:n arvoinen kuten epäilin. Vaan sitten Minna sanoikin, että toisen lonkan tulos on A, joten tämän B-lonkan piti siis olla se huonompi osapuoli, jonka löysyyttä ja tuomiota olen kovasti muehtinut!! :D Tulos siis lonkkien osalta B/A eli hurjan tyytyväisiä ollaan ja B:n lonkastakaan ei mitään erityistä huomioitavaa, vaan kuin että se on vähän löysä. :) Kuvannut eläinlääkärihän arveli, että tämä löysempi lonkka voisi vielä asteen verran kiinteytyä ajan mittaan ja sen voisi sitten kuvauttaa uusiksi joskus, mutta kyllä tämä tieto on jo ihan tarpeeksi hyvä, jotten tunne mitään tarvetta uusintakuville. Niin joo ja kyynärät saivat myös oletetun tuloksen ja tulos on 0/0 eli kaikki kunnossa niiden osalta. Kyynärtulokset meinasi mennä puhelimessa ihan ohi ja piti niitä vielä kysyä ihan uudelleen lonkkajärkytyksissä. :D

Mutta joo nyt on hyvät fiilikset ja keskiviikko meni kieltämättä vähän pilvilinnoissa lennellessä. ;) Ehkä minä nyt sitten kuitenkin sain agilitykoiran. :) Helkan kannalta oon tuloksesta tietenkin erityisen mielissäni ja ihanaa tietää, että se on luustollisesti terve eikä sen tuskin tarvitse tuntea tuskaa ainakaan sen asian suhteen. Terveys on sellainen asia mitä todella arvostaa.

Helka yskähteli nyt myös muutamana päivänä tällä viikolla lievästi ja vaikka yskä ei ollutkaan ihan samankuuloista kuin mitä edellisillä kerroilla, niin voisi olettaa kuitenkin että se oli jonkinlainen lievä esiintymä kennelyskästä. Mutta se meni nyt sitten jo ohi ja eikä sinänsä ole haittaa, kun parin viikon karanteenissa ollaan muutenkin ja mitään näyttelysuunnitelmiakaan ei tälle vuotta ole.

Lisäys: Niin ja unohtui mainita, että Kerttu teki viime viikonloppuna, 16.11., taas hienon mätsärituloksen siskoni kanssa voittaen veteraaniluokan(tosin Kertulla oli vain yksi kilpakumppani) ja vieden ykkössijan myös Best In Show'ssa! :) Kerttu oli tällä kertaa kuulemma esiintynyt oikein erityisesti edukseen. Ruokasäkkiä ja ruusuketta oli taas tullut palkinnoksi. Hyvä Kerttu! <3

Köhää Kannuksessa, hiljaiseloa muuten

Taas on kennelyskä löytänyt Kannukseen ja muutaman viikon ajan on siellä täällä koirat röhineet. Myös meillä Iisakkilassa on yskitty, mutta Helka on vielä tähän asti säästynyt köhältä. Saas nähdä pääsisikö Helka tällä kertaa ilman yskää tästä epidemiasta. *kopkopkop* Erityistä mainittavaa ei reenailuista nyt ole, kun ulkona vallitseva kylmä, pimeä ja märkä ilmanlaatu ei ole viimeaikoina järin houkutellut harjoituksia pitämään.. Kannuksessa nyt on tosin jo toiseen otteeseen luntakin juuri tällä hetkellä ja Helka on mielissään.

Koulua olisi nyt vielä muutama viikko jäljellä ennen yleisainejakson alkua, jolloin teen todennäköisesti työssäoppimista kotimaisemissa joulu-tammikuun ajan. Helkan lonkka- ja kyynärnivellausuntojakin voisi varmaan kohta alkaa odotella tulevaksi, kun pari viikkoa on kuvauksista ja kuulunut. Vähän hirvityksellä tuloksia odotellaan, vaikkakin Helka itse tosin on autuaan tietämätön tästä ja pistelee menemään entiseen malliin. Seuraava juoksukin vaikuttaisi jo antavan ennusmerkkejä itsestään ja niinhän se alkaakin jo kohta puoliin olemaan puoli vuotta edellisestä. Voisin veikata, että kuukauden sisällä juostaan taas.

Helka terveystarkeissa + kulunutta viikkoa

Tänään käytin Helkaa läpivalaistavana Kuopiossa Jynkän eläinlääkäriasemalla. Kas kummaa, Helkaa alkoikin polvien tarkastuksen jälkeen kummasti nukuttamaan ja noin vartin päästä se oli jo untenmailla. Polvet saivat parhaimmat mahdolliset tulokset(0/0). Helkan ollessa kuvattavana minä kulutin aikaa odotushuoneessa ja kylläpä vaan tuntuikin pitkälle aika odottaessa! Kun onnistuneet kuvat oli saatu, Helka kannettiin autoon odottamaan(= jatkamaan uniaan) ja minä pääsin kuulemaan tuloksia. Ensiksi katseltiin selkäkuvia, jotka näyttivätkin hienolle, eikä mitään normaalista poikkeavaa löytynyt. Kyynärät näyttivät myös erinomaisilta. :) Lonkissa sitten taas oli niin hyvää kuin huonoa. Oikeanpuoleinen lonkka oli kaunis ja napakka, josta lääkäri arveli tulevan priiman tuloksen, mutta vasen lonkka oli löysä. Minun mielestäni todella löysä varsinkin kun vertasi toiseen. :/ Siitä siis tuskin on mitään kovinkaan ruusuista tulosta odotettavissa, mutta katsotaan mitä tuleman pitää, kunhan saadaan lopulliset lausunnot Kennelliitosta..

Kuluneella viikolla ollaan tunneilla käyty pariin kertaan agiliitämässä ja tokoiluakin harjoitettu. Maanantaina vietettiin käytännöntunti pelkästään agilityn parissa treenaten keppejä, putkea, kontaktiesteitä sekä muutaman hypyn ja putken sarjoja erilaisin ohjauksin. Myös rengasta Helka pääsi kokeilemaan ekaa kertaa. Välissä tehtiin myös muutama seuruupätkä. Ei kai mitään ihmeellistä mainittavaa - Helka oli mielissään agilityilyistä kuten aina. Kepeilläkin alkaa ehkä pikkuhiljaa tapahtumaan jonkinlaista edistystä, joskin nyt halli oli jokseenpin vaikeampi uusi ympäristö ja hieman piti palata taaksepäin ja ohjata enemmän. Tiistaina tokoiltiin enemmän: seuraamisia ringissä, paikallaoloa, luoksetuloa ja liikkeestä maahanmenoa. Jostakin syystä maahanmeno ei nyt meinannut millään toimia. Tai siis maahan kyllä mentiin reippaasti, mutta jostakin syystä Helka lähti useaan kertaan perääni! Tehtiin sitten liikettä helpotetusti ja saatiin onnistuneet suoritukset loppuun. Tokoilujen ohessa käytiin tekemässä irtoamistreeniä hyppyjen ja putken voimin. Ensin vain yhden esteen takaa, sitten putken ja siitä kasvattaen vielä pari estettä lisää mukaan suoralle. Helkalla oli tosi paljon intoa ja se juoksi vauhdilla palkalle. Hauskaa oli jopa niin paljon, että taisipa varastaa putkeenmenonkin pariin kertaan.. ;) Agilityssä on siis tapahtunut edistystä, mutta saas nyt nähdä miten agilityuran käy, kunhan saadaan lopullinen tuomio erityisesti siitä löysästä lonkasta..

Syyslomaviikko vierähti lomaillen

Niin se vaan meni jo, syysloma siis. Lomaillen meni tosiaan joo. :) Mitään niin merkittävää ei tehty, paitsi yhtenä päivänä tosin pikkuisen pompittiin agihyppyjä kotipihalla kummankin tytön voimin ja Helkan kanssa saatiin aikaiseksi muutama ilmaisuharjoituskin siskon toimiessa ukkona. Hienosti tuli letkunpätkä tuotua minulle, vaikka viimeisellä kerralla matkaakin oli jo vähän enemmän ja ukko vaikeammin piilossa. Lenkkeilyä ollaan tietenkin harjoitettu päivittäin lomailun ohessa.

Tytöt agiliitää:

Konkarin taidonnäyte

Helkakin alkaa jo päästä jyvälle

Sen verran sain loman aikana aikaiseksi, että kyselin luustokuvausaikoja Kuopioon ja sainkin sitten varattua sellaisen perjantaille 31.10. Sitten läpivalaistaan Helkan lonkat, kyynärät ja selkä, sekä tutkitaan polvet.

Tänään käytiin kuitenkin loman lopetukseksi ihmisten ja koirien ilmoilla näyttäytymässä. Kasurilaan ei lappalaislenkille ollut tällä kertaa löytänyt muut kuin lapinkoirapojat Uski ja Luca hihnanpäänsä kanssa. Kiipeiltiin rinteenpäälle katselemaan Kasurilan upeita maisemia ja kylläpä vaan otti taas kunnon päälle mäennousu! Koirilla ei niinkään tainnut tuntua missään. Helka sai juoksennella vapaana poikien kanssa ja Kerttu tyytyi myyrästämään vimmatusti kuoppia kaivellen hihnassaan. Hieman tintturana Helka taas tänään oli ja pienelle Luca-pojalle sanoi pariin kertaan äkäisesti. Loppuajan Luca sitten pysytteli etäämpänä Helkasta, vaikka Helka yrittikin saada sen kanssa leikkiä aikaan haukun säestyksellä.

Huomenna vaihdetaan taas pariksi viikkoa maisemaa Kannukseen. :)

Näytelmiä

Reissattiin tänään Kertun ja karvatuppo-Helkan voimin Jyväskylän Laajavuoressa erkkarissa. Helkan tulos NUO EH arvostelulla: "Tyypiltään ja mittasuhteiltaan erittäin hyvä nuori narttu. Hyvä pään malli. Silmät saisivat olla tummemmat. Kookkaat korvat. Kaunis kaula ja ylälinja. Hyvä luusto ja raajoje kulmaukset. Hyvä rinnansyvyys, mutta kyljet voisivat kaareutua paremmin. Oikea karvalaatu. Hieman voimaton liikunta." Tuomarina siis Paula Rekiranta, jonka tuomaroimana Helka teki tammikuussa -08 junnuluokan näyttelydebyyttinsä, silloinkin EH:n arvoisesti.

Esiintymisissä niin hyvää kuin huonoakin. Seisomiset sujui hyvin ja maltilla, mutta ravaamiset olivat jotain hyvin tahmeaa.. Oli kuin jotain kivirekeä olisi perässään vetänyt. ;) Muuten käytös näyttelypaikalla suhteellisen jees. Pörinää kuului jos neidin lähelle yritettiin epätuttavallisesti tungeskella, mutta muuten osaa ottaa oikein lunkisti. Kevythäkissäkin pötkötteli taas muutaman tunnin verran tyytyväisenä unilla kehän jälkeen. Kerttu toimi seuraneitinä ja olipa sekin pötkötellyt raajat oikosenaan Laajavuoren aulassa, kun olivat äitin kanssa lämmittelemässä. :D Mukaanpääsystä reissuun Kerttu oli tottakai todella mielissään. :) Päivä erkkarissa vierähti taas nopeasti ja vasta BIS-kehän jälkeen lähdettiin ajelemaan kotia kohti.

Ja nyt lähtee taas Helkalta villat! Kyllä se aina osaakin sopivasti näyttellyiden alla alkaa karvojaan pudottelemaan. Olihan se jo aika karmea näky tänään ja harjalla en uskaltanut koskea juuri kuin sen kaulukseen vaan ennen kehää ja nypin vaan pahimmat tursottavat tupsukat pois. Vaan nytpä on sitten reilusti aikaa seuraaviin näyttelmiin, jotka tulevat todennäköisesti olemaan jalostuspäivät helmikuulla, joten eipä ole kiire turkkia kasvatella. Tosin saattaisihan se pohjavilla kivasti lämmittää syysviimoillakin, mutta se ei näköjään Helkaa kauhistuta, kun nyt päätti bikiniasuun heittäytyä. ;)

Kerttu kävi myös viikko sitten(26.9.) esiintymässä Kuopion Lemmikkiareenalla mätsärissä. Veteraaneja oli paikalla ollut 5 kpl ja Kerttu oli sijoittunut toiseksi. Ruokasäkki ja ruusuke oli taas tullut kotiinviemisiksi ja Kerttu oli tapansa mukaan taas nauttinut kovasti huomiosta. :)

Kadonneiden ukkojen metsästystä

Tänään oltiin käytännöntunnilla Kokkolan raunioradalla treenaamassa. Alkuksi otettiin yksi haku näkölähtönä ja ukko juoksi piiloon kasan taa. Helka lähti vauhdilla käskyn kuultuaan ja piiloutunut löytyi. Seuraavaksi kaksi maalimiestä piiloutui Helkan huomaamatta ja Helka pääsi taas etsimään. Ensimmäinen löytyi heti betonilaatan takaa piilosta ja lähetin Helkan etsimään toista. Toinen ukko oli piilossa "tornin" vieressä lankkujen alla. Helka kartoitti maalimiehen sijaintia kovasti ja pitkään aluetta nuuhkien tarkistellen myös vähän kauempaa, mihin haju loppuu. Muutamaan kertaan se mennä viipotti ihan piilon vierestäkin, mutta haju ei kuitenkaan vaan tullut sopivasti. Helka kiipesi myös ylös "tornin" tasanteelle siltaa pitkin ja kurkki nuuhkuttaen reunoilta alas. Olin jo vähän kauhuissani, että aikooko se sieltä hyvpätä alas! :D Ei onneksi sentään, mutta sainkin vielä kauhistua, kun Helka päätti poistua tasanteelta kävelemällä tikapuita pitkin pois! Sitten pyörittiin vielä muutama kerta "tornin" ympärillä ja sitten Helka sai hajunlähteen rajatuksi ja piilottelija löytyi. Oli kyllä hienoa ja keskittynyttä työskentelyä! Vaikka löytämisessä menikin kauan, Helka oli koko ajan hommassa mukana eikä touhunnut muuta ja teki keskittyneesti hommia nenällä. Yllättävää myös, että se ei tunnu myöskään olevan riippuvainen minusta etsiessään irroten hyvin kauemmas eikä pyytele minulta jelppiä! Ilmaisuja ei ollut mukana etsinnöistä, ne kun niin vaiheessa edelleen rullantuonnin tökkiessä.

Lopuksi otettiin vielä pikainen kierros ja Helka näki taas kun maalimies lähti juoksemaan kohti piiloa röykkiön taa. Vauhdilla taas lähdettiin, eikä ongelmaa löytämisessä. Tästä Helka tykkää!! :)

Hiljaisempi viikko

Tämä viikko on mennyt treenailujen suhteen molko hiljaisissa merkeissä. Jostakin syystä itsellä on vaan ollut motivaatio hukassa.

Torstaina 11.9. oltiin käytännöntunnilla jälkipellolla. Pohja oli vähän erilaista kuin mitä viimeaikoina, eli nyt oli enemmälti heinää ja maakin aika kovaa. Tuuli tuli taas hieman vinkkelistä. 150 askelta sain jälkeä aikaiseksi tällä kertaa. Alku lähti hyvin tahmeasti liikkeelle. Helka haisteli aina muutaman askeleen ja söi namit ja yritti sitten sivuille ja taaksepäin. Tämä toistui useita kertoja ja vasta n. puolessa välin koira alkoi keskittymään jälkeen. Tämäkin meni kyllä eri tapaan kuin ennen ja Helka jäljesti suurin piirtein vaan vasemman puoleista askelta pitkin, kun yleensä se on ollut hyvin tarkka ja tarkastanut jokaisen askeleen. Namejakin jäi nyt paljolti syömättä ja loppupäässä alkoi tulla kiire lopun palkalle. Että eipä ihan parhaimmasta päästä suorituksia.

Perjantaina 12.9. tokoiltiin lenkin jälkeen pihalla. Seuraamispätkiä, joissa paikka oli väljä ja hihna tuntui häiritsevän. Tehtiin sitten ilman hihnaakin, mutta väljyyttä oli silti ilmassa. Pitkästä aikaa tehtiin myös luoksetulo kunnon matkalla ja yllätyksekseni siinä olikin ihan mukavasti vauhtia. :) Lopussa ohjasin vielä hieman, että sain sen tulemaan eteen. Sitten tehtiin maahanmenoja ja istumisia eri etäisyyksiltä ja paikoista, nyt kun on ollut työn alla tuon istumisen vahvistaminen. Mukana kävelemisen yhteydessäkin testasin istum ista muutaman kerran ja tuntuu, että vähän paremmin sujuu jo, eikä apua tarvinnut olla ihan niin paljon kuin ennen. Tehtiin myös seisomisia niin, että kutsuin Helkaa luo pieneltä matkalta ja pysäytin sen käsimerkillä, jonka jälkeen palkkasin heittämällä makkaranpalan sen taa. Nopsaan jo pysähtyy ja voisin varmaan ruveta sanallistakin käskyä pikkuhiljaa liittämään ja tekemään eri kulmista. Lopuksi leikittiin Helkan uudella lempparilelulla, vinkuvalla kissanleluhiirellä. Kylläpä oli koirassa intoa ja se jopa toi hiirtä minun lähelle pyydettäessä! :D Kokeilin sitten hiiripalkalla seuraamista vielä lopuksi ja jopas tämä kuumui(--> hauhau!!)! Seuraaminen oli hyvin ponnekasta ja alkuun koitti edistää, mutta sain lennätettyä hiiren hyvän seuraamisen kohdalla.

Lauantaina 13.9. käytiin iltapissatuksen yhteydessä treenikentällä. Otin muutaman seuraamisen, joissa taas vähän väljyyttä. Kontakti ei kuitenkaan katkea. Sitten tehtiin keppejä pariin kertaan eri puolilta ja huomasin, että aloituksen helka alkaa varsinkin hakea jo hyvin. Kepeillä kuumuu myös ja haukahtelee. Keinu käytiin kävelemässä myös läpi ja keinun liike vähän kauhistuttaa. Pidin pannasta kiinni ja palkkailin keinua laskiessani. Sitten testailtiin hyppyä matalan riman kanssa hyppäämistä erilaisilla ohjauksilla. Alkuun Helka kummasteli, että mitä pitää tehdä, kun ei aiemmin olla montaakaan kertaa vielä rimojen kanssa hyppyjä otettu. Siitä se sitten lähti. Tehtiin sitten loppuun ikään kuin pieni rata ja ohjasin hypyltä A:lle(pysähtyy hienosti alastulokontaktille!), jonka jälkeen kepeille.

Sain perjantaina myös näyttelyilmoittautumisen postitettua ja seuraava näyttely on sitten Jyväskylän erkkari lokakuussa ja Helka esiintyy ensimmäistä kertaa nuorten luokassa. Seuraava näytelmä meneekin sitten varmaan ensi vuoden puolelle, Kuopion jalostuspäiville. Messariin joulukuussa lähden minä viettämään laatuaikaa ihan ilman narunjatkeita! ;)