Tänään oltiin käytännöntunnilla Kokkolan raunioradalla treenaamassa. Alkuksi otettiin yksi haku näkölähtönä ja ukko juoksi piiloon kasan taa. Helka lähti vauhdilla käskyn kuultuaan ja piiloutunut löytyi. Seuraavaksi kaksi maalimiestä piiloutui Helkan huomaamatta ja Helka pääsi taas etsimään. Ensimmäinen löytyi heti betonilaatan takaa piilosta ja lähetin Helkan etsimään toista. Toinen ukko oli piilossa "tornin" vieressä lankkujen alla. Helka kartoitti maalimiehen sijaintia kovasti ja pitkään aluetta nuuhkien tarkistellen myös vähän kauempaa, mihin haju loppuu. Muutamaan kertaan se mennä viipotti ihan piilon vierestäkin, mutta haju ei kuitenkaan vaan tullut sopivasti. Helka kiipesi myös ylös "tornin" tasanteelle siltaa pitkin ja kurkki nuuhkuttaen reunoilta alas. Olin jo vähän kauhuissani, että aikooko se sieltä hyvpätä alas! :D Ei onneksi sentään, mutta sainkin vielä kauhistua, kun Helka päätti poistua tasanteelta kävelemällä tikapuita pitkin pois! Sitten pyörittiin vielä muutama kerta "tornin" ympärillä ja sitten Helka sai hajunlähteen rajatuksi ja piilottelija löytyi. Oli kyllä hienoa ja keskittynyttä työskentelyä! Vaikka löytämisessä menikin kauan, Helka oli koko ajan hommassa mukana eikä touhunnut muuta ja teki keskittyneesti hommia nenällä. Yllättävää myös, että se ei tunnu myöskään olevan riippuvainen minusta etsiessään irroten hyvin kauemmas eikä pyytele minulta jelppiä! Ilmaisuja ei ollut mukana etsinnöistä, ne kun niin vaiheessa edelleen rullantuonnin tökkiessä.
Lopuksi otettiin vielä pikainen kierros ja Helka näki taas kun maalimies lähti juoksemaan kohti piiloa röykkiön taa. Vauhdilla taas lähdettiin, eikä ongelmaa löytämisessä. Tästä Helka tykkää!! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti