Kiitos koiraterapiatuntien neuvojen, muiden koirien ohitukset ovat meillä Helkan kanssa menneet mukavan harppauksen eteenpäin. :) Ollaan päästy harjoittelemaan asiaa tunneilla järjestetyissä kohtaamisissa ja muutama erittäin onnistunut ohitus ollaan onnistuttu tekemään koulun alueella jo ihan oikeissakin tilanteissa.
Agilitykentällä käytiin taas tässä jokunen päivä sitten ja intoa riitti jälleen. Ohjailin vähän eripuolilta ja kulmista putkeen, tehtiin keppejä molemmilta puolin ohjaten, kiipeiltiin A:ta ja puomia sekä treenattiin ohjauksia rimattomilla hypyillä.
Tänään illalla kyykötettiin Helkan kanssa pihalla reilu tovi nyppimässä voikukkia ja muuta kasvillisuutta pois tarhasta. Helka oli innokkaana apulaisena mukana puuhassa nakerrellen irroittelemiani voikukanjuuria, kaivelemalla kuoppia ja syömällä heinää. Nyppimisten jälkeen piipahdettiin kentällä. Helkalla tuntui olevan intoa tehdä ja aloiteltiin alkuun vain sillä, että palkkailin sitä kontaktista kuljeskellen ympäriinsä. Sitten yritettiin seurata hihnassa.. Tosiaankin yritettiin. Helka hakeutui perusasentoon hyvin ja ilman apuja, mutta lyhyet seuraamiset olivat taas jotain kamalaa.. Kyllä se kontaktia pitää, mutta en tiedä haittasiko sitä hihna, kun ei millään olisi voinut olla oikealla seuruupaikallaan. Toisaalta nyt kun mietin, niin ollaan yleensäkin otettu seuraamisia melko paljon ilman hihnaa. Parin testauksen jälkeen helpotin sitten harjoitusta avusamalla namilla muutaman askeleen seuraamisen ja sain sen palkattua lähempänä seuraamisesta. Tuo seuraaminen kyllä nyt tökkii ihmeesti, huoh.
Epätoivoisten seuraamisyritysten jälkeen juoksutin Helkan sitten pariin otteeseen kiemuraputkista. Vauhdilla menee. Kepittelyjä tehtiin myös molemmilta puolilta ja siitä Helka oli todella innoissaan! Meinasi taas päästä ihan haukkukin, kun oli niin hauskaa. Viimeisellä kerralla en ohjannut aivan niin tarkasti aloitukseen, mutta näköjään se hakee siihen oikeaan väliin jo kivasti - tai sitten se oli vain sattumaa. :D Innokkaasti sujuneitten keppien jälkeen ajattelin sitten lopettaa siihen ja kytkin koiran. Kuljettiin A-esteen ohi ja eiköhän tämä ollut jo A:n ylösmenokontaktilla menossa! Ohjasin sieltä alas ja kohtapa Helka sitten keikkui jo A:n harjalla ennen kuin ehdin mitenkään uudelleen reagoida! Nostin sen sitten sieltä syliin ja koira oli ihan villinä kun päästin sen maahan. Kyllä sen taitaa tuosta agilitystä saada innostumaan, vähän siltä vaikuttaisi. :)
Huomenna on sitten viimeinen koulupäivä tältä keväältä(tai ehkä tässä vaiheessa voisi jo sanoa, että kesältä) ja illalla ajellaan Siilinjärvelle viikoksi kesälomalle. Ensi viikolla Helka pitää käyttää rokotuksilla, mutta juurikaan muuta ei ole suunnitteilla. Niskan kumma pahkurakin on nyt pienentynyt lähes olemattomaksi, joten ei sitten sen takia tarvinnut eläinlääkärille lähteä. Pitää kuitenkin yrittää rokotusreissulla kysellä, että mistä se olisi voinut aiheutua. Muuten on nyt muutaman viikon ajan ollut hieman sellaiset merkit ilmassa, että toinen juoksu on lähestymässä. Ulkona on alkanut pissaamaan huomattavasti useammin kuin yleensä ja poikakoirat nuuhkivat pepun tarkkaan ja perusteellisesti. Puolisen vuottahan alkaa ekasta juoksusta olla, joten senkin puoleen on hyvinkin todennäköistä, että se toinen sieltä kohta ilmaantuu. Harmittavasti kuitenkin lappalaisten kesäleirikin lähestyy nyt samaan aikaan, että saas nähdä miten Helkan leireilyille käy..