maanantai 8. helmikuuta 2016

Jalostuspäivänäyttelyt ja alkuvuoden kuulumiset

Oili pari viikkoa leikkauksen jälkeen.Vielä tässä aika sporttinen vyötärönseutu!
Oili parantui leikkauksesta hyvin ja nopeasti. Kovasti joutui menoa toppuuttelemaan ulkosalla varsinkin, vaikka hihnassa kävelyillä käynnit hoidettiinkin. Tikit poistin 11 vrk leikkauksen jälkeen ja haava oli silloin siisti ja sulkeutunut. Haavasuojapuvun käyttökin lopetettiin sitten seuraavana päivänä tikkien poistamisesta. Nyt masua koristaa jo mukava alkava karvapeite pohjavilloineen ja muutenkin leikkauksesta johtumattoman karvanlähdön jäljiltä turkkia on alkanut tulla vauhdilla takaisin. Saas nähdä missä vaiheessa tulee sitten se varsinainen leikkauksen jälkeinkin karvan alasajo. ;)

Oili kepin perässä.

Hildan, Oilin ja Raijan kepinveto.

Muuten Oili on voinut edelleen todella hyvin, eikä lonkista ole nyt ollut oireita. Lokakuun jälkeen, kun kipulääkkeet kokeeksi lopetin, ei niitä ole kertaakaan tässä välillä tarvittu. Oili liikkuu innokkaasti ja iloisesti, leikkii Raijan kanssa ja kahlailee hangessa ihan entiseen malliinsa. Ja hypähtää monta kertaa päivässä sohvalle unille! Jumppailuja ja venyttelyjä ollaan edelleen pidetty päivittäisessä ohjelmistossa lukuunottamatta parin viikon sairaslomaa silloin tammikuulla kohdunpoiston jälkeen. Jahti&Vahti nivelravinteella ja lohiöljyllä mennään edelleenkin.


Raija aloitti juoksunsa myöhässä ja nyt hujahti jopa 8kk edellisistä juoksuista. Hildan kanssa ovat melkoinen riekkukaksikko pihalla ja tekemistä ja leikkiä riittää.

Hilda ja Raija
Hilda ja Raija



Hilda ei ole vieläkään ekoja juoksujaan tehnyt. Muilla U-sisaruksilla on kaikilla jo ekat koitokset pidetty. Muuten Hilda-Hildur on varsin energinen ja touhukas tapaus. Äidin villasukan se on operoinut ja monta pehmolelua, mutta ei sen suurempia tuhotöitä. ;) Kiltti se on ja hyvin avoin kaikelle ja kaikille. Ei tunnut myöskään paljoa stressiä ottavan, vaikka minäkin olen sitä jos jonkinlaisille reissuille vienyt mukaan. Mutta on se myös itsepäinenkin - ihan kuin emänsä.

Hilda

Helkalla asiat on entisellä mallillaan. Vahtaa omaa pihaansa ja äitiäni sekä pitää muut koirat nuhteessa.

Helka

Ja sitten jalostuspäivänäyttelyihin. Meidän kaartista esillä oli tänä vuonna juuri vuoden täyttänyt Hilda. Lapinkoiranarttujen junioriluokassa esitettiin yhteensä 14 narttua ja Hilda ansaitsi tulostililleen EH:n esiintyen taas kerran nätisti ja maltilla. Tuomarina nartuilla oli Jaana Hartus. Miellyttävä tuomari, joka koiraa tutkiessaan jutusteli leppoisasti niitä näitä minulle esittäjänäkin.

"Keskikokoa hieman kookkaampi. Aavistuksen pitkälinjainen, erittäin hyvä tyyppinen narttu, jolle toivoisin enemmän raajaluustoa. Hyvä ryhti. Varsin lupaava, täyteläinen pää. Vahva kuono. Hieman lyhyt olkavarsi. Pitkä askelmitta, johon toivoisin enemmän kepeyttä ja joustoa. Karvapeite voisi olla karheampaa. Suhtautuminen tuomariin: käsiteltävissä."
JUN EH

Mustien synttärit

Mustien mutiaisten synttärirupeaman aloittivat 28.1. Miskajasmin U-pennut, eli Oilin 6 tytärtä. Kaikilta sain kuulumisia synttäripäivänä ja mukavasti tuntuu kaikilla menevän. Tyytyväisiä ovat kuulemma kaikki koira- ja rotuvalintoihinsa olleet. 3 näistä tytöistä menikin täyttämään ensimmäisen koiran tai ensimmäisen lapinkoiran virkaa perheisiinsä. Olen erittäin tyytyväinen ollut kaikkien saamiin hyviin koteihin, joissa niitä on pidetty hyvin ja rakkaina perheenjäseninä. :) Useamman kanssa sovittiin myös taas treffejä tälle alkaneelle vuodelle. Tässä lähes jonkinlaista tuoreempaa kuvaa. Ulriitasta minulla nyt ei ole tuoretta kuvaa, mutta täytyy käydä Yodaa moikkaamassa lähiaikoina, niin ehkä asia korjaantuu.

Ukuliina "Hilda"

Hilda 1v.

Uljaana "Ulle"

Ulle tammikuussa 2016.

Unnikki "Ellu"

Ellu pienenä tyttönä ja joulukuussa 2015.

Unariina "Riina"

Riina tammikuun alussa 2016.

Unelmiina "Miina"

Miina 1v.

Seuraavana päivänä 29.1. täytti Oili-mamma sitten vuorostaan vuosia, 6 vuotta tänä vuonna.

Oili 6v.