Helka Jyväskylän KV-näyttelyssä

Eilen aamulla saavuttiin vähän jälkeen klo 9 aamulla näyttelypaikalle Jyväskylä Paviljonkiin. Rokotusten tarkastuksen jälkeen istuuduttiin odottelemaan kehän laidalle ja käytiin myös vähän jo ennakkoon harjoittelemassa hienoilla punaisilla matoilla ravaamista.

Kymmenen aikaan alkoi sitten suomenlapinkoirien arvostelu ja kun urosten pentuluokkaan ilmoitettu ainut urospentu olikin poissa, Helka pääsi heti ensimmäisessä erässä esiintymään viiden muun tyttöpennun kanssa. Tuomari oli todella mukava ja käsitteli koiria kauniisti. Helkan esiintyminen sujui hyvin, paitsi omaan silmääni ainakin Helka olisi voinut esiintyä vielä vähän innokkaammin. Seisomiset sujuivat tuttuun tapaan hyvin, eikä hampaiden katsominen ja muu kopelointi aiheuttaneet mitään ongelmia. Yksilöarvosteluiden jälkeen tuomari sitten kätteli meidät ja yhden toisen koirakon pois kehästä. Sijoitusta ei siis tällä kertaa tullut, mutta Helkan saama arvostelu on todella mainio: "Tasapainoisesti rakentunut, mittasuhteiltaan oikea pentu. Lupaava raajaluusto. Varsin lupaava pää, pyöreähköt silmät. Lupaava runko. Riittävät kulmaukset. Kevyet liikkeet. Voisi kantaa häntäänsä paremmin liikkeessä."

Helkan kehän jälkeen istuttiin vielä katselemassa muiden suomenlapinkoirien sekä lapinporokoirien arvostelut. Sen jälkeen suunnattiin vielä kiertelemään myyntikojut ja sieltä tarttuikin mukaan Best Friendin Piggy-luita molemmille koirille, narupallo ja keltainen tassukuvallinen heijastinliivi pimeitä iltoja ajatellen. Oli taas hurjan kiva näyttelypäivä ja olen hyvin tyytyväinen reissuun! Monia tuttujakin nähtiin.

Illalla kotiin päästyä Kerttu ja Helka saivat maistella Piggy-luiden uutuustuotteita, donitseja, ja ne maistuivat mainiosti molemmmille. Kerttukin oli oikein erityisen innostunut. :P Helka oli illalla näyttelyn jälkeen vielä hyvässä vedossa ja tapansa mukaan touhusi ahkerasti puruluiden ja lelujensa kanssa. Olohuoneen lattialla oli illan päätteeksi jos jonkinlaista lelua, joita se oli kannellut eripuolilta taloa.

Loppuun voisi vielä lisätä kuvan 8 kuukauden ikäisestä Helkasta. Kuva on otettu päivää ennen Jyväskylän näyttelyä, eli 17.11.

sekä tässä kuva Kertun ja Helkan vauhdikkaasta juoksuleikistä hangesta samalta päivältä:

Pentunäyttelyssä Lahdessa

Aamulla vähän ennen puoli kuutta noustiin Helkan kanssa junaan Siilinjärvellä ja matkattiin Lahteen. Junamatka sujui taas hyvin, eikä siinä ollut muuta ongelmaa, kuin että Helka olisi hirmuisen kovasti koko ajan halunnut tulla penkille! ;) Lahdessa asemalla tavattiin sitten Milla ja Wagner, joiden opastamana jatkettiin kävellen näyttelypaikalle kauppakeskus Syken parkkihalliin.

Helkaa taas alkuun jänskätti pihalla muut koirat, mutta parkkihalliin mentyä se ei sitten suuremmin kuonoaan aukonut. Helkan Onni-velikin saapui paikalle ja sisarukset olivat taas mielissään tapaamisesta. Onni esiintyi kehässä ennen Helkaa ja oli 7-9kk urosten luokassa hienosti 2. Helkan luokassa oli neljä muuta koiraa ja Helka sijoittui 4. Ravaamisissa se ei tuntunut olevan yhtään mukana koko touhussa, mutta seisomiset sujui ok. Tuomarin se antoi katsoa hampaat ja tutkimiset muualta menivät alkuun hyvin, mutta sitten Helka jostakin syystä väisti hieman kauemmas tuomarista. Helkan arvostelu tässä: "Hyvänkokoinen narttu. Kokoonsa sopiva runko & riittävä raajaluusto. Hyvä korvakarvoitus. Vaaleat silmät. Toivoisin voimakkaamman kuono-osan. Ujostelee käsiteltäessä. Liikkuu hyvin edestä, ahtaasti takaa."

Kehien jälkeen käytiin ulkona ottamassa yhteis- ja yksittäiskuvia sisaruksista. Yhteiskuvien otto on aina vähän ongelmallista, kun molemmat katsovat aina eri suuntiin, mutta saahan nähdä josko Minna olisi onnistunut nappaamaan jonkin sellaisenkin kuvan, jossa päät eivät pyörisi ihan eri suuntiin! Minna ja Onni jatkoivat siitä sitten matkaansa ja me Helkan, Millan ja Wagnerin kanssa suunnattiin vielä takaisin parkkihalliin ja käytiin katsomassa samassa hallissa järjestettyä toko-koetta.

Näyttelypaikalta suunnattiin sitten jossakin vaiheessa läheiseen koirapuistoon, jossa Helka ja Wagner juoksentelivat mielissään ensin kaksistaan ja sittemmin mukaan liittyivät myös pk collie ja nöffipentu. Aika pitkä tovi tuli puistossa vietettyä, minkä jälkeen koukattiin sitten Mäkkärin kautta juna-asemalle. Jo Mäkkärin pihassa uupunut Helka pisti kerälle seinän viereen ja nukkui ja juna-asemalle sisälle odottelemaan päästyä se painui heti penkin alle levolle. Tais vähän juoksemiset väsyttää. ;) Junamatka kotiin meni Helkalta lähes kokonaan nukkuessa ja yhdeksän jälkeen oltiin sitten kotona Siilinjärvellä.

Helka kennelyskässä syyslomaviikolla(vko 42)

Syysloma alkoi aika lupaavissa merkeissä, kun Helka aloitti Rhodokselle lähtöämme edeltänä yönä hirvittävän kuuloisen yskimisen. Kennelyskänhän se tietenkin oli saanut, kun sitä oli Kannuksessa liikkeellä.. Onneksi saatiin sitten koirille hoitaja kotiin, kun eihän niitä voinut missään tapauksessa Murren luo viedä, ettei sekin saisi tartuntaa. Päästiin sitten lähtemään etelän lämpöön. Muutamana ensimmäisenä yönä Helka oli yskinyt aika paljon ja päivisin sitten vähemmän. Loppuviikkoa kohden yskä sitten hellitti sen verran, että yskimistä ilmentyi enää lähinnä ulkona ja kovasti innostuessa. Muuten Helka oli ollut hyvin pirteä ja oli keksinyt itselleen kovasti puuhaa mm. lukemalla lehtiä(yhden päivän Savon Sanomat joutuivat sen lukuinnon kohteeksi), jyrsimällä eteisen puupenkkiä hieman uuteen muotoon sekä paloittelemalla muutaman koristekilpikonnan. Loma meni kuitenkin mukavasti etelässä ja tällä hetkellä Helkan yskä on jo nujerrettu, eikä tarvinnut kuopata suunnitelmia viikon päässä siintävästä Lahden pentunäyttelystä. Kerttu on pysynyt vielä terveenä ja pidetään kovasti peukkuja ettei sitten tätä tautia tulisikaan, vaikka helpostihan se tarttuu, eikä virus näköjään välitä siitäkään onko koira rokotettu vai ei. Helka on tällä hetkellä kotona Siilinjärvellä hoidossa, jottei se enää lisäisi Kannuksessa jo ennestään suureksi kasvanutta tartunnansaaneitten joukkoa. Ilman koiraa elämä täällä Kannuksessa on kyllä vähän ikävää, mutta viikon verran enää kun näkee koiria taas.

Loppuun vielä päivää ennen Rhodoksen reissulle lähtöä ja köhän alkamista edeltävänä iltana napattu kuva Helkasta(ikää päälle 31 vko).

Kuulumisia syksyltä

Syksy on mennyt hurjan nopeasti ja nyt jo talvea odotellaan. Helkallakin tuli jo viikko sitten 7 kk ikää täyteen, jonka kunniaksi ostin sille jo muutama viikko sitten uuden hienon Hurtta-pannan. Helka on ollut siitä erittäin mielissään siksi, että se tietää myös veljiensä omistavan samanlaiset, joskin eriväriset. ;) Turkkia se yrittää kvasti kasvattaa ja se vaikuttaa oikein kivalaatuiselle ja kiiltävälle. Muutenkin se on jämeröitynyt paljon, kun vertaa vaikka kuukauden takaisiin kuviin. Kyllä se minun pieni pentuni alkaa pikkuhiljaa muuttumaan isoksi tytöksi. Nyt Helka on viime päivien aikana puhdistanut itseään uutterammin, joten olen arvellut, että jokohan ensimmäinen juoksukin olisi sieltä tuloillaan.. Toivottavasti kuitenkin odottelisi vielä vähän aikaa, tällä viikollakin kun olisi tarkoitus mennä Kertun kanssa hoitoon pohjanpystykorva Murren luo siksi aikaa, kun me kaksijalkaiset lomailemme Rhodoksella.

3.11. ollaan sitten suuntaamassa pentunäyttelyyn Lahteen, jonne myös velipoika Onni on ilmoitettu. Helka ja Onni jo odottelevat kovasti tapaamista ja toivovat kovasti pääsevänsä painimaan jossakin. Jyväskylän KV -näyttelyyn ollaan aikeissa myös sisarukset ilmoittaa esiintymään pentuluokkaan viimeistä kertaa. Ensi vuoden puolella jatketaan näytelmiä sitten jo junioriluokassa. Näitten näyttelyreissujen takiakin olisi kyllä mukavaa, ettei Helka vielä juoksujaan aloittelisi, mutta eihän sille sitten vaan mitään mahda jos näin käy.. Saas nähdä.

Kerttukin voi oikein mainiosti ja se tuntuu täydentelevän turkkiaan nyt talvea varten. Silmätulehdus sitä vaivasi muutama viikko sitten ja eikä se mennyt ohi pelkällä keitetyllä vedellä pyyhkimällä, joten lääkäriltä saatiin sitten tippoja. Helka tuon tulehduksen siemenen ilmeisesti toi Kannuksesta mukanaan aiemmin, kun siellä oli monessa koirassa sitä liikkeellä ja Helkalla itselläänkin silmät rähmivät jokusen päin. Se tosin meni ihan vedellä pyyhkimällä ohi.

Loppuun pari syksyistä kuvaa Helkasta muutamaa päivää ennen 7 kk-synttäreitä räpsittynä.

Sisarustreffit Siilinjärvellä ja PRA-testin tulos

Ajeltiin tänään Helkan kanssa kotiin Kannuksesta ja Siilinjärvellä napattiin kyytiin Helkan Onni-veli, Minna sekä Titta, jonka jälkeen suunnattiin Leppäkaarteessa asuvan kolmannen sisaruksen, Kassun(Miskajasmin Kuunlumo), luo. Pojat löysivät nopeasti yhteisen sävelen, mutta Helkaa tämä innokas Kassu-veli vähän jännitti. Muutenkin se ei kyllä vaikuttanut yhtä innokkaalle leikkimään Onninkaan kanssa, kuin mitä yleensä - liekkö sitten kolmen tunnin automatkan jälkeen väsyttänyt. Niin ja juuri ennen Kannuksesta lähtöä se kyllä oli riekkumassa pellolla parin muun pennun kanssa. Muutama tunti siinä Kassun kotona sitten vietettiin mukavasti ja vaihdettiin kuulumisia. Oli mukavaa ja paljon tuntuu olevan sisaruksissa yhteisiä piirteitä! :) Toivottavasti nähdään Kassua nyt useamminkin tämän jälkeen, kun kuitenkin hyvin lähekkäin asutaan.

Helkan prcd-PRA -testin tuloskin oli sitten viimein saapunut tänään kotiimme! Oli sitä kyllä jo odotettukin..! Helka tulos siis N/N eli Helka on A-tyyppiä, eikä kanna kyseistä PRA:n geeniä. Myös Onni sai samaisen tuloksen, joten kylläpä vaan on onni suosinut molempia geeniarvonnassa! :)

Pentunäyttelyssä Helsingissä

Aamulla hypättiin vähän jälkeen viiden junaan Siilinjärveltä ja aloiteltiin matka kohti Helsinkiä. Helka oli nyt ekaa kertaa junassa ja alkuun se istui vähän aikaa tuijottamassa minua kummastellen varmaan, että mihinkä sitä nyt jouduttiin, mutta sitten se pisti pötkäkseen penkin alle ja nukkui siellä Mikkeliin saakka. Mikkelistä mukaan junaan lähtivät sitten myös Minna ja Helkan velipoika Onni(Miskajasmin Kuunloiste). Ennen Tuomarinkartanoon menoa käväistiin antamassa verinäytteet Nurmijärvellä PRA-testissä ja sisarukset pääsivät riekkumaan hieman vetiselle ja mutaiselle pellolle(olivat kieltämättä vähän märkiä sen jälkeen, Helka erityisesti, mutta mitäs pienistä :D).

Näyttelypaikalla Helkaa taas tavalliseen tapaan vähän jänskätti alkuun. Suomenlapinkoirapentujen kehä alkoi ihan ajallaan ja Onni kävi esiintymässä kehässä(ja esiintyikin kauniisti, kuin vanha tekijä!) ensin sijoittuen neljänneksi pikkupoikien luokassa. Helka pääsi sitten kehään kolmen muun pikkutyttöpennun kanssa. Eka kierros meni vähän nuuhkutteluksi, kun ravattiin muiden kanssa yhdessä, mutta sitten yksilöarvostelussa meni hyvin. Nuuhkutteli se sielläkin ravatessa vähän, mutta seisoi hyvin ja antoi tuomarin tutkia ongelmitta jne. Helka sijoittui sitten hienosti toiseksi. :) Sisarukset saivat todella kivat arvostelut kumpainenkin ja kun esiintymisetkin meni todella hyvin - vau! Näyttelyn jälkeen Onni ja Helka pääsivät sitten vielä painimaan ja juoksemaan näyttelypaikan viereiselle pellolle ja oli niillä taas kivaa!

Illalla palailtiin kotiin yhdeksän jälkeen tyytyväisinä mukavasta reissusta. Oli kyllä hurjan mukavaa ja uusi reissu pistettiin mietintämyssyyn.. :)

Loppuun vielä pari kuvaa Helkasta ja Onnista kotimatkalta näyttelyn jälkeen..

Kuulumisia ja Helkalla ikää jo puoli vuotta

Helka päivää vaille 6 kk (26 vko 1 vrk)

Tultiin nyt taas kolmen viikon tauon jälkeen käyään kotona, kun minulla itselläni oli viimeisen viisaudenhampaan poisto perjantaina, joka onneksi sattui olemaan vapaata koulusta muutenkin. Kerttu ja Helka olivat taas mielissään toistensa näkemisestä, erityisesti Helka, joka ruikki ilopissiä pitkin pihaa, kun oli niin iloinen. Monta kertaa päivässä ne ovat nyt pistäneet hirmuista rallia pitkin pihaa ja sisälläkin painineet. Puruluita on myös syöty ahkerasti, vaikka Kertulle ei olekaan luut nyt Helkan poissaollessa maistuneet moneen viikkoon.

Helka kämppäkaveri Sandohmin kanssa juoksemassa koulun pellolla

Viikot menee edelleen tosi nopeasti Kannuksessa ja toissa viikolla meillä oli sellaiset lähtötasonkartoitukset osaamisen suhteen. Piti pujotella koiran kanssa kolmen muun koirakon läpi, testattiin luoksetuloa ja sitten oli sellainen 5 minuutin hetki, jolloin piti näyttää koiran osaamista ja sitä miten koiran kanssa leikkii. Aikuisilla koirilla oli vielä lisänä paikallamakuuta, pennuilla testaus oli vähän enemmän helpotettu. Pujottelut meni yllättävästi oikein hyvin ja Helka piti hyvin kontaktia minuun ja makupaloihin. Yhdessä vaiheessa paikallaan ollessa ja jonkun koirakon meitä kiertäessä Helkan keskittyminen kyllä herpaantui kerran ja sitten piti vähän haukkuakin ohi menevälle. Luoksetulossa ei ollut ongelmia vaan Helka tuli suoraan luokseni, kun se päästettiin hihnasta irti kauempaa. Itse ilman avustusta se ei kyllä olisi niin kauaa todellakaan paikallaan pysynyt vielä. ^^ Tuossa yksilösuorituksessa me esiteltiin sitten kontaktinpitoa liikkeessä ja istuessa, istumisia ja maahanmenoja. Sitten loppuun leikittiin sellaisella itse tekemälläni pötkylällä, josta Helka innostui kovasti, vaikka kuvittelin ettei se alkaisi siellä koirajoukon keskellä lainkaan leikkimään. Helka toimi oikeastaan lelulla paremmin siinä tilanteessa kuin mitä makupaloilla. Jotenkin tuntui, että se ei ollut ihan täysillä mukana ennen leikkimisiä, vaan olisi mieluusti nuuskutellut nurmea jne. Testauksen jälkeen tehtiin sitten vielä n. 10 metrin jäljet pellolle. Helka jätti melkein kaikki makupalat syömättä jäljeltä(söi vähän sieltä täältä vain, vaikka namia olikin joka askeleella), mutta en tiedä mitä tuosta nyt sitten pitäisi olla mieltä, kun jälkeä pitkin se kuitenkin nenä alhaalla meni. Viime viikolla ei sitten ollut mitään käytännönkoulutuksia, mutta ensi viikolla ilmeisesti tehdään taas jälkeä ja kokeillaan hakua. 

Eilen tosiaan nämä Miskajasmin K-pennut sitten jo täyttivät puoli vuottakin! Siinäkin suhteessa aika on mennyt todella nopeaan! Eilen kun mittailin taas muutaman viikon tauon jälkeen Helkaa, niin painoa oli nyt 11,8 kg ja korkeutta n. 44,5 cm. Helka on ollut nyt semmoiset kolme viikkoa täysin sisäsiistinä, paitsi nyt sitten kotona on tullut pari vahinkoa sille lempipissamatolle. Turkkikin vaikuttaa minusta jo vähän alkavan pidentymään, vaikkei sitä nyt kyllä vieläkään juuri ole. Talvi kuitenkin tekee tuloaan, niin eiköhän se siitä. 15 kg:n Nutron penturuokasäkki alkaa nyt olla lopuillaan ja sekoitin nyt sitten siihen loppuun puolet aikuisruokaa(Nutroa sekin, mutta lammas&riisiä vaihteeksi) ja totutellaan nyt pikkuhiljaa uuteen ruokaan, vaikkei Helka ole kyllä herkkämahainen tapaus ollutkaan, että sen takia tarvitsisi pikkuhiljaa ruokaan totutella. Eilen käväistiin Helkan puolivuotissynttäreitten kunniaksi kiertämässä hiihtolatupohja ja Helka sai juoksennella vapaana. Kovasti se olikin siitä mielissään ja spurttaili välillä hirmuisella vauhdilla. Totteli kuitenkin mukavasti, tuli luokse kutsuttaessa ja antautui kiinni tienylityksen kohdalla. Osasi myös hyvin pitää edellä mennessään silmällä meitä takaatulevia ja muutamaan kertaan kun vähän piilouduttiin, niin se tuli nopeasti katsomaan, että mihinkä sitä oikein jäätiin.

Ensi viikonloppuna, lauantaina 15.9., on sitten edessä se kovasti odottamani pentunäyttely ja samalla reissulla käydään myös prcd-PRA -geenitestissä, jossa varmistuu sitten jonkin ajan päästä se, onko Helka A- vai B-tyyppiä sen osalta. Helkan Onni-veli lähtee myöskin reissuun mukaan omistajansa kanssa. Tosi mukavaa tavata heitäkin! :) Suomenlapinkoirapentuja on ilmoitettu pentunäyttelyyn 12 kpl. Mukavan paljon ja eipähän tarvitse aivan itsekseen kehässä juosta! Ensi viikolla on myös match show koululla Kannuksessa, jossa meinattiin vähän käydä harjoittelemassa kehäkäyttäytymistä lauantaita varten.