Sisarustreffit Siilinjärvellä ja PRA-testin tulos

Ajeltiin tänään Helkan kanssa kotiin Kannuksesta ja Siilinjärvellä napattiin kyytiin Helkan Onni-veli, Minna sekä Titta, jonka jälkeen suunnattiin Leppäkaarteessa asuvan kolmannen sisaruksen, Kassun(Miskajasmin Kuunlumo), luo. Pojat löysivät nopeasti yhteisen sävelen, mutta Helkaa tämä innokas Kassu-veli vähän jännitti. Muutenkin se ei kyllä vaikuttanut yhtä innokkaalle leikkimään Onninkaan kanssa, kuin mitä yleensä - liekkö sitten kolmen tunnin automatkan jälkeen väsyttänyt. Niin ja juuri ennen Kannuksesta lähtöä se kyllä oli riekkumassa pellolla parin muun pennun kanssa. Muutama tunti siinä Kassun kotona sitten vietettiin mukavasti ja vaihdettiin kuulumisia. Oli mukavaa ja paljon tuntuu olevan sisaruksissa yhteisiä piirteitä! :) Toivottavasti nähdään Kassua nyt useamminkin tämän jälkeen, kun kuitenkin hyvin lähekkäin asutaan.

Helkan prcd-PRA -testin tuloskin oli sitten viimein saapunut tänään kotiimme! Oli sitä kyllä jo odotettukin..! Helka tulos siis N/N eli Helka on A-tyyppiä, eikä kanna kyseistä PRA:n geeniä. Myös Onni sai samaisen tuloksen, joten kylläpä vaan on onni suosinut molempia geeniarvonnassa! :)

Pentunäyttelyssä Helsingissä

Aamulla hypättiin vähän jälkeen viiden junaan Siilinjärveltä ja aloiteltiin matka kohti Helsinkiä. Helka oli nyt ekaa kertaa junassa ja alkuun se istui vähän aikaa tuijottamassa minua kummastellen varmaan, että mihinkä sitä nyt jouduttiin, mutta sitten se pisti pötkäkseen penkin alle ja nukkui siellä Mikkeliin saakka. Mikkelistä mukaan junaan lähtivät sitten myös Minna ja Helkan velipoika Onni(Miskajasmin Kuunloiste). Ennen Tuomarinkartanoon menoa käväistiin antamassa verinäytteet Nurmijärvellä PRA-testissä ja sisarukset pääsivät riekkumaan hieman vetiselle ja mutaiselle pellolle(olivat kieltämättä vähän märkiä sen jälkeen, Helka erityisesti, mutta mitäs pienistä :D).

Näyttelypaikalla Helkaa taas tavalliseen tapaan vähän jänskätti alkuun. Suomenlapinkoirapentujen kehä alkoi ihan ajallaan ja Onni kävi esiintymässä kehässä(ja esiintyikin kauniisti, kuin vanha tekijä!) ensin sijoittuen neljänneksi pikkupoikien luokassa. Helka pääsi sitten kehään kolmen muun pikkutyttöpennun kanssa. Eka kierros meni vähän nuuhkutteluksi, kun ravattiin muiden kanssa yhdessä, mutta sitten yksilöarvostelussa meni hyvin. Nuuhkutteli se sielläkin ravatessa vähän, mutta seisoi hyvin ja antoi tuomarin tutkia ongelmitta jne. Helka sijoittui sitten hienosti toiseksi. :) Sisarukset saivat todella kivat arvostelut kumpainenkin ja kun esiintymisetkin meni todella hyvin - vau! Näyttelyn jälkeen Onni ja Helka pääsivät sitten vielä painimaan ja juoksemaan näyttelypaikan viereiselle pellolle ja oli niillä taas kivaa!

Illalla palailtiin kotiin yhdeksän jälkeen tyytyväisinä mukavasta reissusta. Oli kyllä hurjan mukavaa ja uusi reissu pistettiin mietintämyssyyn.. :)

Loppuun vielä pari kuvaa Helkasta ja Onnista kotimatkalta näyttelyn jälkeen..

Kuulumisia ja Helkalla ikää jo puoli vuotta

Helka päivää vaille 6 kk (26 vko 1 vrk)

Tultiin nyt taas kolmen viikon tauon jälkeen käyään kotona, kun minulla itselläni oli viimeisen viisaudenhampaan poisto perjantaina, joka onneksi sattui olemaan vapaata koulusta muutenkin. Kerttu ja Helka olivat taas mielissään toistensa näkemisestä, erityisesti Helka, joka ruikki ilopissiä pitkin pihaa, kun oli niin iloinen. Monta kertaa päivässä ne ovat nyt pistäneet hirmuista rallia pitkin pihaa ja sisälläkin painineet. Puruluita on myös syöty ahkerasti, vaikka Kertulle ei olekaan luut nyt Helkan poissaollessa maistuneet moneen viikkoon.

Helka kämppäkaveri Sandohmin kanssa juoksemassa koulun pellolla

Viikot menee edelleen tosi nopeasti Kannuksessa ja toissa viikolla meillä oli sellaiset lähtötasonkartoitukset osaamisen suhteen. Piti pujotella koiran kanssa kolmen muun koirakon läpi, testattiin luoksetuloa ja sitten oli sellainen 5 minuutin hetki, jolloin piti näyttää koiran osaamista ja sitä miten koiran kanssa leikkii. Aikuisilla koirilla oli vielä lisänä paikallamakuuta, pennuilla testaus oli vähän enemmän helpotettu. Pujottelut meni yllättävästi oikein hyvin ja Helka piti hyvin kontaktia minuun ja makupaloihin. Yhdessä vaiheessa paikallaan ollessa ja jonkun koirakon meitä kiertäessä Helkan keskittyminen kyllä herpaantui kerran ja sitten piti vähän haukkuakin ohi menevälle. Luoksetulossa ei ollut ongelmia vaan Helka tuli suoraan luokseni, kun se päästettiin hihnasta irti kauempaa. Itse ilman avustusta se ei kyllä olisi niin kauaa todellakaan paikallaan pysynyt vielä. ^^ Tuossa yksilösuorituksessa me esiteltiin sitten kontaktinpitoa liikkeessä ja istuessa, istumisia ja maahanmenoja. Sitten loppuun leikittiin sellaisella itse tekemälläni pötkylällä, josta Helka innostui kovasti, vaikka kuvittelin ettei se alkaisi siellä koirajoukon keskellä lainkaan leikkimään. Helka toimi oikeastaan lelulla paremmin siinä tilanteessa kuin mitä makupaloilla. Jotenkin tuntui, että se ei ollut ihan täysillä mukana ennen leikkimisiä, vaan olisi mieluusti nuuskutellut nurmea jne. Testauksen jälkeen tehtiin sitten vielä n. 10 metrin jäljet pellolle. Helka jätti melkein kaikki makupalat syömättä jäljeltä(söi vähän sieltä täältä vain, vaikka namia olikin joka askeleella), mutta en tiedä mitä tuosta nyt sitten pitäisi olla mieltä, kun jälkeä pitkin se kuitenkin nenä alhaalla meni. Viime viikolla ei sitten ollut mitään käytännönkoulutuksia, mutta ensi viikolla ilmeisesti tehdään taas jälkeä ja kokeillaan hakua. 

Eilen tosiaan nämä Miskajasmin K-pennut sitten jo täyttivät puoli vuottakin! Siinäkin suhteessa aika on mennyt todella nopeaan! Eilen kun mittailin taas muutaman viikon tauon jälkeen Helkaa, niin painoa oli nyt 11,8 kg ja korkeutta n. 44,5 cm. Helka on ollut nyt semmoiset kolme viikkoa täysin sisäsiistinä, paitsi nyt sitten kotona on tullut pari vahinkoa sille lempipissamatolle. Turkkikin vaikuttaa minusta jo vähän alkavan pidentymään, vaikkei sitä nyt kyllä vieläkään juuri ole. Talvi kuitenkin tekee tuloaan, niin eiköhän se siitä. 15 kg:n Nutron penturuokasäkki alkaa nyt olla lopuillaan ja sekoitin nyt sitten siihen loppuun puolet aikuisruokaa(Nutroa sekin, mutta lammas&riisiä vaihteeksi) ja totutellaan nyt pikkuhiljaa uuteen ruokaan, vaikkei Helka ole kyllä herkkämahainen tapaus ollutkaan, että sen takia tarvitsisi pikkuhiljaa ruokaan totutella. Eilen käväistiin Helkan puolivuotissynttäreitten kunniaksi kiertämässä hiihtolatupohja ja Helka sai juoksennella vapaana. Kovasti se olikin siitä mielissään ja spurttaili välillä hirmuisella vauhdilla. Totteli kuitenkin mukavasti, tuli luokse kutsuttaessa ja antautui kiinni tienylityksen kohdalla. Osasi myös hyvin pitää edellä mennessään silmällä meitä takaatulevia ja muutamaan kertaan kun vähän piilouduttiin, niin se tuli nopeasti katsomaan, että mihinkä sitä oikein jäätiin.

Ensi viikonloppuna, lauantaina 15.9., on sitten edessä se kovasti odottamani pentunäyttely ja samalla reissulla käydään myös prcd-PRA -geenitestissä, jossa varmistuu sitten jonkin ajan päästä se, onko Helka A- vai B-tyyppiä sen osalta. Helkan Onni-veli lähtee myöskin reissuun mukaan omistajansa kanssa. Tosi mukavaa tavata heitäkin! :) Suomenlapinkoirapentuja on ilmoitettu pentunäyttelyyn 12 kpl. Mukavan paljon ja eipähän tarvitse aivan itsekseen kehässä juosta! Ensi viikolla on myös match show koululla Kannuksessa, jossa meinattiin vähän käydä harjoittelemassa kehäkäyttäytymistä lauantaita varten.

Eka viikko Kannuksessa takana

Su 12.8.: Tänään suunnattiin siis Kannukseen ja asetuttiin siellä asumaan asuntolaan. Oltiin Helkan kanssa jonkin aikaa ihan keskenämme, mutta sitten saatiin asumisseuraa jo samana iltana, kun Heidi ja australianpaimenkoira Jetta(Jess's Especially For You) 7,5 kk. Helkan pissittäminen oli taas vähän hankalaa, kun Helkan mieleistä paikkaa ei meinnannut oikein millään löytyä, vaikka kuinka ulkoiltiin. Noh, löytyihän se sopiva paikka kuitenkin sitten onneksi talon takaa. ;)

Ma 13.8.: Helka ja Jetta pääsivät sitten tutustumaan toisiinsa ekaa kertaa yhden nukutun yön jälkeen ja siihen asti Helka pelkäsi Jettaa ja haukkui ja murisi sille aina huoneestani. Ulkona tutustuminen sujui hyvin ja kun tultiin sisälle, nämä alkoivatkin leikkimään aika pian ja kyllä niillä kivaa riittikin kun juoksentelivat huoneesta toiseen ja painivat. Maanantaina siinä sitten totuteltiin uuteen elämään ja kierreltiin vähän katselemassa paikkoja. Saatiin sitten taas seuraa, kun Rosanna ja boxeri-bullmastiffi-amstaffi-mix Sandohm 4,5 kk muuttivat samaan asumukseen. Mentiin sitten tutustuttamaan koiria toisiinsa ulos ja se sujuikin hyvin. Illalla pennuilla oli hurjan kivaa sitten keskenään riekkuessa ja hyvin tulivat juttuun. Helka tosin vähän äksyili minusta, syötävistään ja leluistaan.

Ti 14.8.: Koulu alkoi tänään klo 10 ja loppui 16.30. Helka oli sen aikaa huoneessani ja se meni hyvin. Ei piippaillut minun lähtöjäni taikka ollut mitään tuhojakaan tehnyt. Koulussa oli lähinnä yleistä tutustumista koulun sääntöihin, käytäntöihin, lukujärjestyksiin jne. Koirilla oli taas hurjan kivaa keskenään.

Ke 15.8.: Tänään koulu alkoikin sitten jo normaaliin aikaan eli klo 8.30 ja kesti puoli viiteen. Tutustuttiin tuleviin treenimaastoihin, paikkoihin ja kouluun. Iisakkilan neljäs asukas, Heli, saapui tänään. Hällä ei vielä tällä hetkellä ollut koiraa, mutta 7-vuotias villakoira on tulossa kaveriksi. Illalla käytiin Helkan kanssa tutustumassa koirakärryyn, jossa koirat sitten matkustavat esim. hakumaastoon. Annoin Helkan ensin nuuhkia yhtä koppia sisältä ja sitten palkkasin sitä namilla sielläolosta. Harjoittelin myös muutaman kerran sinne menoa ja sieltä poistumista sitten luvan kanssa ja sujui hyvin. Helka loikkasi oikein mielellään koppiin, kun tiesi saavansa namia. Pistin yhdesti myös oven välissä olevan kalterin kiinni ja syötin namia Helkalle sen läpi ja kokeiltiin myös toistakin koppia. Koppiin tutustumisen aikana agikentällä treenasi yksi koira, mutta se ei haitannut Helkaa lainkaan, vaikka välillä Helka katselikin kiinnostuneena sen tekemisiä(mutta oli kuitenkin haukkumatta tms.)!

To 16.8.: Päivä meni taas nopsaan koulussa ja pennuilla on yhä kivaa keskenään. Tänään kävin taas harjoittelemassa kärrien luona. Vaihtelin eri koppeja ja palkkasin Helkaa edelleen namilla ja kehuilla, kun se oli sisällä kärrissä. Suljin tänään kalterin lisäksi uloimmankin oven hitaasti aste asteelta(namia vähän väliä syöttäen) ja pidin sitä aivan muutaman sekunnin ajan kiinni. Hienosti meni, eikä Helka vaikuttanut olevan yhtään kauhuissaan.

Pe 17.8.: Aamulla vein Helkan ekaa kertaa pihalle tarhaan aamupalan ajaksi. Sinne se jäi jyrsimään DentaStixiä ja eikä sen loputtuakaan alkanut haukkumaan tai ollut kamalan levoton(vakoilin vähän Helkaa salaa ruokalan ikkunoista ^^). Hienoa! Aamupalalta tultua päästin sen sitten pois ja oltiin sisällä koulun alkuun asti, jolloin vein Helkan takaisin häkkiin, kun itselläni oli käytönnön raksatunnit. Helka oli n. 4 tuntia häkissä ja ilmeisesti se osasi olla siellä ihan moitteetta. En kuullut pihalla käydessäni, että se olisi haukkunut eikä kukaan muukaan kyllä sellaisesta valittanut. Koppiakin se oli osannut käyttää, mutta oli se vähän märkä sateen jäljiltä(toisaalta Helkaa ei kyllä sade ole ennenkään haitannut). Lähdettiin sitten koulun lopputtua syönnin jälkeen ajelemaan kohti kotia. Helka nukkui koko matkan autossa nätisti takapenkillä turvavaljaissaan(ne olivatkin sillä nyt ekaa kertaa käytössä siinä tarkoituksessa, valjaita olen käyttänyt muutenkin). Kertun ja Helkan jälleennäkeminen kotona oli riemullinen ja kovasti olivat mielissään toistensa tapaamisesta!

Kaikenkaikkiaan olen viihtynyt koulussa hyvin. Asunto ja huone ovat kivoja, kämppikset mukavia ja muutenkin on ollut miellekästä touhua koulussa. Myös Helka vaikuttaa viihtyvän erinomaisesti, enkä ole huomannut se stressaavan. Ja kiva, että sillä on hyviä koirakavereita, joitten kanssa leikkiä. Odotamme innolla ensi viikkoa!

Helka 22 viikkoa (eli 5 kk ja 1 vrk) & kuulumisia

Helka 22 vko 1 vrk

Helka täytti eilen 5 kuukautta ja tänään täyttyi 22 viikkoa elämää. Mitat tänään 11 kg ja 43 cm. Pikkuisen lisäystä kumpaankin sitten edellisviikon. Toissa-aamuna huomasin, että Helkan viimeinenkin maitohammas ooli irronnut yön aikana. Rivistöjen takaosissa alkaa olla jo hienot uudet täysimittaiset purutyökalut, mutta varsinkin alaleuan rivi on muuten vielä varsin harva. Kaikki neljä uutta kulmuria kasvavat kovaa vauhtia isommiksi. Kovin jäi pieneksi minun himoitsemani maitohammassaldo, enkä saanut talteen kuin kolme hammasta! Niistäkin yksi on aivan muutaman millin mittainen pieni etuhammas ja kaksi sitten takahampaistosta lähtöisin olevaa. Erityisesti kulmahampaita olisi ollut kiva saada talteen, mutta tietenkin ne kaikki irtosivat silleen, etten niiden lähtöä huomannut.

Helka tykkää kovasti leikkiä vedessä ja parina päivänä ollaankin nyt helteitten aikaan käyty rannassa. Vesileluakin se haki muutamaan kertaan ja sellainen puunkuoren riekale on erityisen kiva lelu. Veteen se menee jo itse ihan omatoimisesti kunhan rantaan tullaan. Mukavaa, että se osaa hyödyntää vettä viilentymiskeinona varsinkin näin kuumilla ilmoitta. Kerttukin kyllä viilentyy vedessä ihan mieluusti, mutta se taas tarvitsee sen namihoukutuksen yleensäkin, jotta se ihan omasta halustaa tulee. Paljon molempien olot tuntuvat kyllä viilentyvän uimisen jälkeen ja sitten tykkäisivät vetää hirmuisia spurtteja rannassa!

Viime viikonloppuna käytiin koirien kanssa katselemassa näyttelymeininkiä Kuopion näyttelyssä sunnuntaipäivänä. Katselin puoliksi lapinkoirakehän ja ryhmäkilpailut sekä tavattiin Helkan kasvattajia ja Turre velipuolta. Lapinkoirakehän laidalle osui onneksi mukavasti isojen mainosten varjot, eikä sitten koirienkaan tarvinnut paistua koko aikaa auringossa. Löysin myös Helkalle kivan näyttelyhihnan ja molemmille koirille 5 eurolla todella ison säkillisen koirankeksejä.

Nyt sitten sunnuntaina onkin jo kaupunkilaistuminen edessä minulla ja Helkalla. Muutetaan silloin majamme Kannukseen. Saahan nähdä mitä koirat tästä tuumaa, Helka erityisesti. Helka mahtaakin kaivata Kerttua, mutta toisaalta Kerttu on tottunut olemaan ainoana koirana, joten sitä tuskin niin Helkan lähtö ihmetyttää. Siskoa olen kouluttanut Kertun hierontaan jatkossa, joten Kerttu saa hierontaa onneksi jatkossakin, vaikka minä nyt olen sitä täällä harvemmalti hieromassa. Tietysti yritän mahdollisimman usein tänne kotiin tulla käymään, mutta kun matkaa on kuitenkin sen verran, niin ei välttämättä ihan joka viikonlopuksi tule niin tehtyä. Sivutkin sitten saattavat nyt päivittyä vähnä enemmän viiveellä tämän takia.

Helka 21 viikkoa, 6 päivää 5 kk -synttäreihin

Helka 21 vko

Helkan 21-viikkoismitat: korkeutta 42,5 cm ja painoa 10,7 kg. Hampaat jatkavat varisemistaan ja kasvamistaan edelleen. Jo ajat sitten irronneen yläkulmurin tilalle on pienellä alulla kasvamassa uusi, entistä hienompi kulmuri ja myös toisen yläkulmurin(ei siis vaikuta vielä edes heiluvan) vierestä pilkistää jo pikkuisen uusi hammas. Takahampaita vaikuttaa kasvaneen taas lisää ja nyt Helka on pystynyt jo luunsyöntiinkin vähän paremmin.

Sisäsiisteysopinnotkin ovat taas edenneet mukavasti. On ollut muutamia päiviä, kun mitään tarpeita ei ole tehty sisälle ja yleensäkin korkeintaan yksi pissi on epähuomiossa päässyt tulemaan sisälle. Nyt tosin oli se yksi kakkikin pitkästä aikaa tullut sisälle - tosin paperille onneksi.

Maahanmenoa ollaan nyt pikkuhiljaa alettu opettelemaan, mutta ollaan aika alussa sen suhteen vielä eikä käskysanaakaan ole vielä yhdistetty tekemiseen. Istuminen tuntuu sujuvan mukavan varmasti ja myös monia hienoja luoksetuloja on nähty! Jonkinsortin kontaktikävelyä ollaan myös harrastettu(Helka kävelee mukanani ja palkkailen sitten vähän väliä kontaktinpidosta) ja sekin menee mukavasti lyhyehköjä pätkiä.

Muutamia päiviä sitten laitoin taas molempiin koiriin punkkitökötit(Frontlinea kummallekin), kun Helkasta sain irroitella juuri vähän aiemmin kaksi pientä punkkia. Reippaasti yli kuukaudenhan noitten edellisten vaikutus kestikin.

Kosteahkossa mätsärissä Sorsasalossa

Tänään käytiin Kertun & Helkan ja Satun & Lilli-cockerin kanssa mätsärissä Sorsasalossa. Sää oli ollut koko päivän sateinen ja mukavastihan sadetta riittikin koko mätsärin ajaksi. Välillä vettä tuli vähemmän ja välillä enemmän. Onni oli kyllä, että osasin varustautua hyvin, enkä juuri kastunut kenkien kostumista lukuunottamatta! Koiria oli mätsäriin sateisesta säästä huolimatta ilmoitettu 185 kpl, jotta voisiko siitä päätellä, etteivät koiraihmiset ole kovin sadetta kammoavaa sakkia.. ^^ Mene ja tiedä - liekkö vaan jonkinsortin hulluutta. Koska koiria oli siis reippaasti, niin vierähtikinhän siellä sitten melko pitkään ennen kuin edes kehään päästiin. Paikanpäälle mentiin vähän jälkeen viisi ja nyt sitten palailtiin noin vartin yli yhdeksän.

Kertun ilmoitin kehään ja pienoisten pohdintojen jälkeen myös Helkankin. Ensin kehässä käväisi Kerttu tuloksella veteraanien punaisten 4.(yhteensä 9 veteraania). Ennen kuin Kerttu meni punaisten kehään, juoksin esittämään Helkaa pikkupentuihin(ja sieltä kun päästiin pariarvostelusta niin kipitin taas pikaisesti veteraanikehälle). Helka esiintyikin yllättävän hyvin varsinkin silloin, kun oltiin parin kanssa kehässä. Ravasi kauniisti ja piti kontaktia sekä malttoi seistäkin ihmeen hyvin paikallaan. Helkan parina oli saluki ja Helka sai punaisen nauhan. Punaisten kehässä se sitten ei oikein ollut ihan mukana touhussa, vaikka ravasikin muuten ihan hyvin ja seisoi myös. Liekkö jo väsymystä ollut vai eikö vaan kiinnostanut enää. Pikkupentuja oli yhteensä 46 kpl ja Helkan hieno esiintyminen oli ylläri, joten olen erittäin tyytyväinen vaikkei Helka sijoittunutkaan.

Muuten en välttämättä ollut Helkan käytökseen mätsäripaikalla niin älyttömän tyytyväinen.. Alkuun se vain halusi hau hau hau haukkua ja jännitti kovasti muita koiria. Sitten se kyllä reipastui ja uskalsi tutustua muutamiin koiriin, mutta mätsärin loppuvaiheilla ilmeni ihmeellistä äksyilyä muille koirille esim. repustani! Se ärähtikin siitä Lillille ja sitten myös lapinkoiranpentu Unnalle se ärähti maassa hetki sitten olleista makupaloista, joita olivat vähän aikaa sitten juuri maasta molemmat keräilleet. Kotona se sitten vielä äksyili repun päällisiä jopa Kertulle, joten minä sitten pyöräytin sen maahan ja olin sille äkäinen. Sitten oli hyvin nöyrää tyttöä sen jälkeen ja tehtiin vielä harjoitusta repun kanssa niin, että Kerttu ja Helka saivat kumpikin syödä vuorotellen nimun luvallani lihapullan palasia repun päältä. En tiedä teinkö tilanteessa lähellekään oikein, mutta kun tuntui vaan että jotakin oli tehtävä ja asiaa jotenkin työstettävä. Ajattelin, että josko tuollainen harjoitus vaikka helpottaisi Helkaa vähän tajuamaan sitä, että reppu ei ole vain hänen, siihen saa koskea muutkin ja minä hallinnoin sitä. Tuollaista käytöstä en kyllä siltä suvaitse.