Helka halusi tänään alkaa olemaan pystykorva(2kk-synttäreitten kunniaksi varmaan) ja niinpä oli sitten vasenkin korva viime yön aikana kivunnut pystyyn. Ne taittokorvat olivat kyllä hurjan suloiset, mutta onhan nämä uudenlaiset pystyt kuuloelimetkin aika kivat.
Aamupäivästä käytiin sitten Kertun ja Helkan kanssa pellolla, jota pitkin kuljettiin sitten ala-asteen luo rantaan. Kerttua en päästänyt pellolla nyt irti vaan pidin se flexissä, ettei Helka saisi huonoja vaikutteita. Helka itse ulkoili vapaana ja pysyi hyvin minun ja Kertun lähellä. Muutaman kerran meinasi Helka heittää kuperkeikan, kun juoksenteli niin vauhdikkaasti heinikossa. ;)
Rannassa Helka tutustui hieman rantaheinikkoon ja veteen, sekä myös puoleen väliin epäilyttävästi liplattelemaan ja kolisevaa laturia se uskaltautui tulemaan. Laiturilletulosta ja reippaasti käyttäytymisestä sai tietenkin namipalkkaa. Kerttu kahlaili innoissaan mahaa myöten rantavedessä. Helka ihmetteli, kun Kerttu niin syvälle meni veteen.
Tultiin sitten kotiinkin pellon kautta ja Helka jaksoi hyvin kotiin saakka. No eihän matkaakaan tullut yhteensä kuin kilometri, mutta onhan se pienelle koiralle iso matka. Kotiinpäästyämme Kerttu jäi pihalle nukkumaan ja Helkakin suuntasi sisällä heti huoneeseeni tuolin alle nukkumaan muutamaksi tunniksi. Sänkyni alle se olisi halunnut, mutta koska Helka oli eilen hieman askarrellut hampaineen palapelin kimpussa, tuli sängyn alle nyt porttikielto ja sitä ympäröi kompostiaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti