Joulua kohden

Niin on Raija ehtinyt täyttää 5 ja 6:kin kuukautta tässä edellisen postauksen jälkeen. Alkaa olla jo iso koira! Ja hyvä niin - pentuajasta onkin jo hetkeksi saanut taas tarpeekseen! :D Sisäsiisteysasiatkin ovat nyt olleet jo kuukauden verran aika hyvällä mallilla, mattoja on laiteltu muutamia lattialle eikä vahinkoja ole tullut minun kotona ollessani päivisin tai öisin. Töissä ollessani sitten taas muutamia viikkoja sitten tehtiin vielä pissit paperille, mutta nyt on pari viikkoa mennyt niin että yleensä joka päivä on olleet lehdet kuivina, kun olen palannut kotiin. Hyvähyvä - siitä se etenee! :)

Mittoja Raijalla on tällä hetkellä 45cm ja 13,3kg. Tässä Raijasta tuorein kuva viikon takaa ja ikää siis vähän päälle 6kk.


Oilille, Helkalle ja Kertulle kuuluu ihan hyvää. Karvanlähtöä on ollut ilmassa vähän kaikilla. Oililla tosin nyt vasta aivan aluillaan. Valeraskausoireita: pesäntekoa ja maidontuloa on ollut ilmassa jokusia viikkoja, mutta tuntuu että nyt on viikon verran oltu jo virkeämpiä ja vähempi omissa mietteissään, joten ehkä nekin tästä alkavat taas pikkuhiljaa helpottaa. Kerttukin on voinut taas paremmin, kun kelit ovat viilentyneet ja pakastuneet. Kosteat säät ilmeisesti kolottelevat sen niveliin tai jotain, koska välillä se oli syksyn sateisimpaan aikaan välillä iltaisin melko levoton. Helkalta löysin pari viikkoa sitten rintakehän alka rintalastan alapään kohdalta sormenpään kokoisen patin, joka nyt on seurannassa ja katsellaan, että alkaako se siitä kasvaa vai pysyykö tuossa koossaan. Toivon kovasti, että se on vain rasvapatti.

Helka 6v 8kk - huomaa, että karvaa on pudoteltu!


Oili lokoisissa puuhissa sängyn koristeena. ;)


Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja pikkuhiljaa pitäisi alkaa puuhailla jouluvalmisteluja. Valoja on jo vähän laiteltu ikkunoihin ja muutamia lahjoja osteltu, joten kyllä se siitä! Katsotaan vieläkö ennen joulua intoudun kirjoittamaan tekstin! :D Mitään kummempaa ei ole suunnitelmissa kylläkään enää tälle kuuta koirien saralla. Messarihumut jää tältäkin vuodelta minulta väliin ja näyttelysuunnitelmia on tehty seuraavan kerran tammikuulle, jolloin Raija aloittelee näytelmäuransa Kajaanin Tamminäyttelyssä ja Kuopion Jalostuspäivillä.

Kasvukuulumisia ja Kuusamon kutsu

Raija on taas varttunut sitten viime tekstin ja tässä tällä hetkellä tuoreinta kuvaa viikon takaa, eli 20-viikoisena (4,5kk). Peitin karvaa on nyt parin viikon sisään alkanut ilmestyä juovaksi selälle. Hampaita varisee ja kasvaa myös kovaa tahtia. Yläkulmurit ja isoimmat poskihampaatkin ovat jo saaneet kyytiä, eikä siellä suussa enää aivan hurjan montaa maitohammasta ole. Sisäsiisteysasioissakin on tapahtunut jo viime aikoina edistystä ja vahinkoja sattuu harvemmin. Nekin yleensä vain minun töissä ollessa. Päivä venyy kuitenkin matkoineen aina yhdeksän tuntiseksi, niin onhan se vielä vähän pitkä aika päiväsaikaan pidättää. Öisin ei olekaan nyt hetkeen tainnut tarpeita tulla. Mitat olivat viikko sitten 42cm ja 11,8kg. Tälle viikkoa en ole vielä ennättänyt mittoja ja kuvia ottaa.



Tässä joka typystä vielä tuoreinta naamakuvaa:
(Kerttu - Helka - Oili - Raija)

 
 

Pari viikkoa sitten sain myös mummon ja penskan pysymään hetken aikaa paikoillaan yhteiskuvassa. Kylläpä sitä tästäkin kuvasta jo havahtui, että onpa se Raija jo iso!


Kerttu 14,5v. ja Raija 4kk

Ensi lumikin sateli viime viikon puolessa välin tyylilleen uskollisena koululaisten syyslomaviikolla taas tänäkin vuonna. Raija oli hieman ihmeissään, että mitä tämä valkoinen on ja oli innoissaan syömässä sitä! ;) Oili taas tapansa mukaan kieriskeli useaan kertaan ja sitä kieriskelyä onkin sitten sen jälkeen ulkoillessa riittänyt.

Nyt edellisenä viikonloppuna kävin perjantaina vaihtamassa Raijan Helkaan ja Helka tuli yhdeksi yöksi kerrostaloasukiksi minun ja Oilin luo. Helka oli vähän ihmeissään kyllä järjestelystä ja näytti välillä hieman kysyvälle, että joko kohta pääsen takaisin äidin luo omaan kotiin. ;) Lauantaiaamuna napattiin sitten Milla ja Wagner kyytiin ja suunnattiin auton nokka kohti Kuusamoa ja Pientä Karhunkierrosta! Matkaan meni viitisen tuntia ja välillä pysähdyttiin pissa- ja syöntitauolle. Iltapäivästä oltiin sitten jo Karhunkierrosten lähtöpisteessä ja niin sitä käytiin retkeilemässä 12km:n mukava lenkki! :) Sää oli muuten hyvä, pientä pakkasta ja vähän lunta, mutta paikoin tuuli oli kyllä varsin kovaa ja viileää. Olipa kyllä upeita koski- ja rotkonäkymiä reitin varrella! Bongattiin myös kuukkeleita, jollaista allekirjoittanut ei ollut koskaan aiemmin nähnytkään. (Ja Kuusamossakinhan olin vasta ekaa kertaa elämässäni nyt!) Helka ja Oili olivat tietenkin erittäin innoissaan lenkkeilystä luonnossa ja vieläpä uudessa paikkaa ja saisin niitä vähän välillä jarrutella. Mallikkaasti käyttäytyivät, vaikka liikkeellä olikin myös paljon muita reitin kiertäjiä. Kuuden maita illasta ja päivän jo hämärtyessä palailtiin sitten kierrokselta tyytyväisinä autolle ja suunnattiin Rukalle motelliin majoittumaan. Koirat makoilivat illan tyytyväisinä ja raukeina ja kylläpä kaksijalkaisillekin uni maistui makeasti jo varhain sitä iltana. Sunnuntaina heräiltiin jo hyvissä ajoin ja levänneinä, syötiin aamupalat ja tehtiin pieni pissalenkki, jonka jälkeen lähdettiin taas taittamaan matkaa kohti kotia ja Siilinjärveä. Nyt paluumatkalla näkyi vielä menomatkaakin enempi poroja aamupalailemassa siellä täällä tien vieruksilla jo jopa keskellä ajokaistaakin. Oili huomasi sarvipäät ainakin yhdessä vaiheessa, mutta katseli niitä aivan hiljakseen. Helka ei ilmeisesti missään vaiheessa poroja huomannut, kun oli käpertyneenä penkille. Luulen, että muuten olisi murinaa tai haukkua irronnut. ;)

Mutta olipa erittäin kiva retki! Toivottavasti tämä tehdään joskus uudelleenkin, tai vaikkapa pidempänäkin.. ;) Ohessa vielä kuva Oilista ja Helkasta jostakin vaiheesta rettiä korkeista maisemista.



Lopuksi vielä kuva Oilin ja Raijan läheisistä torkuista. Raija tosin havahtui minun kameran rapisteluihin. ;)

Kerttu terveyttä tarkastuttamassa

Äitini oli käyttänyt Kerttua muutama päivä sitten keskiviikkona(11.9.) Jynkässä verikokeissa jne. tsekkauksessa, kun nyt on lääkityksiä(Norocarp ja Diapam) mennyt reilun vuoden verran putkeen. Veriarvot olivat kaikin puolin olleet erittäin hyvät, eikä lääkitykset olleet vaikuttaneet esim. maksaan tai munuaisiin. Sydän oli myös kuulostanut edelleen normaalille. Lääkitystä jatketaan nyt edelleen entiseen malliin aamua iltaa. Erittäin hienoja uutisia siis! :)


Kerttu noin kuukausi sitten.

Raija oli tänään mukanani mätsärissä Kumpusen koululla Siilinjärvellä, jossa olin vähän niinkuin palkintovastaavan tehtävissä. Raija oli reippaana ja tapasi monia kivoja koirakavereita ja ihmisiä lapsista aikuisiin. Hyvin malttoi odotella palkintoteltassa sillä välin, kun minä hoisin tehtäviäni.

Palkintovahti

Muutamia päiviä sitten lenkkeiltiin tyttöjen kanssa myös soramonttujen laitamilla ja Raijalla oli kyllä hauskaa spurttailla hiekassa. Oilia en vielä kehdannut laskea irti, vaikka tärppipäivistä onkin aikaa jo viikon verran. Mutta ehkä seuraavan kerran pääsee sekin juoksentelemaan ja mennään ihan kunnolla montun pohjalle.

Aavikon reunamilla

Hammaskeiju vierailulla ja Raija 15 vko

Hammaskeiju oli näköjään vieraillut Raijan luona ensimmäisen kerran ja kaksi alaetuhammasta oli vienyt jo mukanaan. Siitäpä se hampaiden vaihtokin nyt sitten alkaa!


Raija 15vko (taas "hieno" itselaukaisimella otettu kuva, kun ei apukäsiä ollut tarjolla :P )



Sunnuntaina Raijalle tuli 15 viikkoa ikää täyteen ja mitat ovat tällä hetkellä 9,3kg ja 39cm. Kovasti kasvaa edelleen ja kasvussa se on vieläkin Helkaa ja Oilia edellä. Jos jotakuta kiinnostaa katsella niin laitan kasvukäyrätaulukointejani vaikka hieman esillekin! :D Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi ja kuvan oikeasta laidasta löytyy selitteet kuka on kukin.

Paino:

Korkeus:

Silmätarkastuksessa Helkan ja Oilin kanssa

Helka ja Oili kävivät eilen silmätarkastuksessa Kuopion Jynkässä, jossa silmiä joukkotarkasti Jari Aho.

Molemmilla tytöillä silmät edelleen terveet! :)

Odotteluaika oli pitkä puolitoista tuntia, mutta tytöt käyttäytyivät hyvin. Helkankaan ei tarvinnut murista kuin parille koiralle. ;) Itse tarkastussuorituskin meni hyvin. Oili tosin ei olisi millään tahtonut tulla pimeään huoneeseen! :D Sen sai oikein kiskoa huoneeseen sisään. Outoa käytöstä siltä, mutta ehkä päällä oleva juoksukin vähän saattoi vaikuttaa. Pihallakin se vaikutti olevan hieman levoton ja pälyily ilmeisesti mahdollisia poikaystäviä, kun taitaa juuri olla aikalailla juoksun parhaimmat hetket menossa. Pistinkin sille nyt pitkästä aikaa juoksupöksyt jalkaan, kun tarkastuspaikan pihalle tultiin, ettei levittele sulotuoksujaan niin paljon ja jätä jälkiä tutkimushuoneeseen jne.

Lopuksi kuva silmälasikarhu Oilista ja kuvaan tunkeutuneesta Raijasta parin päivän takaa.

Haastekysymyksiä

Napen ja Dumlen blogista heitettiin meille haastetta 11 kysymyksen muodossa. Itselläni ei nyt taida tällä erää mielikuvitus riittää omien kysymysten keksimiseen ja haasteen jakamiseen eteenpäin, mutta tuleepahan nyt ainakin omien vastausten muodossa haasteeseen vastattua!  Tästä voi kyllä seurata pitkästyttävää lätinää - varoitan! ;)

***

1. Laji jota haluaisit päästä harrastamaan koirasi/koiriesi kanssa

Kerttu kepittelee kotipihalla vuonna 2005.

Kokeilumielessä on tullut vuosien varrella testattua monenlaista harrastusmuotoa. Ollaan agilityiltä, tokoiltu, hakuiltu, jäljestetty(FH-jälkeä, metsäjälkeä, verijälkeä) ja rallytokoiltu. Jos jotakin uutta pitäisi mainita, niin paimennus voisi olla sellainen, mitä voisi joskus kokeilla. Jos taas ajatellaan vain siinä mielessä, mitä lajia haluaisi päästä harrastamaan, niin kyllä agilitykentät ovat viime vuosina taas pitkän tauon jälkeen alkaneet houkutella.. Kun Kertun kanssa agilityura loppui yllättäen 2005, meni sen jälkeen monta vuotta ettei ko. laji oikein kiinnostanutkaan. Se oli minun ja Kertun juttu ja tuntui jotenkin väärälle/turhalle tehdä sitä kenenkään muun kanssa. Lisäksi uraa pisti katkolle jo sekin, ettei minulla hetkeen ollut toista koiraa jonka kanssa harrastaa ja sitten tuli Helka, jonka kasvamista piti odotella monta vuotta, ja Kannuksen opiskelujen alkaminen. Helkakaan ei kuitenkaan koskaan oikein kyseiseen lajiin harmikseni syttynyt ja sekin latisti agilityhaaveet taas alas. Nyt kiinnostusta tuntuisi taas olevan joko Oilin tai Raijan kanssa, mutta ryhmiin pääsy on tällä alueella hankalaa ja lisäksi minun kohdallani hankaloittaa vuorotyöt. Lisäksi mietityttää, että olisiko laji liian kuluttava C-lonkkaiselle hieman niukalti kulmautuneelle Oilille. Ja Raija taas on vasta niin pieni..

2. Mikä tekee koirastasi/koiristasi ainutlaatuisen?

Kerttu: sen aina iloinen ja positiivinen kaikkea rakastava ja innostuva persoona

Helka: älykkyys, kekseliäisyys ja oppimiskyky, erinomainen kyky lukea ihmisten tunnetiloja (ja ikävä kyllä myös sen erittäin hankala luonne muita koiria kohtaan, kun se ei sietäisi oikein ketään vieraita koiria)

Oili: yksinkertaisuus ja tietynlainen jääräpäisyys, urk urk -ääni, innostus salaattia kohtaan, silmälasit

Raija: vähän vaikeaa sanoa vielä tässä vaiheessa, mutta vaikuttaa melko paljon Kertun kaltaiselle persoonalle tällä hetkellä

3. Miksi valitsit juuri sen tietyn pennun pentueesta?

Kerttu tuli aikuisena kodinvaihtajana, joka tunnettiin jo ennalta muutaman vuoden ajalta ja tiedettiin mukavaluonteiseksi.

Helka on koiristani ainoa, jonka olen aivan itse valinnut. Sain valita kahdesta mustasta merkein narttupennusta, jotka vaikuttivat ulkomuodoltaan hyvin tasaisille. Luonteeltaan molemmat olivat touhukkaita, mutta toinen ehkä vielä enemmän. Valinta meni lopulta ehkä enempi fiilispohjalta sen vähän vähemmän touhukkaamman suuntaan - se vain tuntui jostain syystä enemmän omalle. Helka tulee varmasti olemaan minulle vahva Elämäni koira -ehdokas. Vaikka siinä on huonojakin puolia, mistä en pidä, niin se on suurimmaksi osaksi ominaisuuksiltaan erittäin paljon minua miellyttävä koira. Ja myös ulkomuodollisesti pidän siitä erittäin paljon.

Helka 2vko. Sinä päivänä, kun valinta tehtiin.

Oilin suhteen olin kolmas varaaja ja se jäi minulle jäljelle kolmen tyttöpennun joukosta. Kasvattajan mielestä se oli hyvä pentu ja se tuntui hyvälle ja minun koiralle sitä katsomassa käydessä, niin niinpä se tuli. Ja ei se metsään mennytkään! Oili on ihan minulle sopiva persoona ja kaikille aina niin kiltti.

Raija tuli minulle sijoitukseen ja toisen omistajan Tiinan kanssa käytiin se yhdessä valitsemassa pentulaatikosta. Tiina sanoi heti Raijan syliin otettuaan, että tämä se on. Minä tutkailin pentuja pidempään, mutta tulin minäkin samaan tulokseen. Se vain tuntui eniten omalle ja se miellytti minua rakenteeltaankin. Kivalta vaikuttava koiranalku se onkin, joten ei tainnut valinta metsään mennä.

Summa summarum, olen tainnut aina pelata vähän enempi fiilispohjalta pennunvalinnoissa. :D Mutta ei se kai ole huono asia..

4. Millainen olisi unelmiesi koira, rotu, luonne, ulkonäkö yms?

Koen, että lapinkoira on aikalailla unelma rotu minulle ja se tuntuu sopivan tarkoituksiini mainiosti. Pidän liioittelemattomista roduista, jotka ovat vähän sellaisia ns. peruskoiria. Alkukantaisuus viehättää minua sekä ulkoisesti pidän pitkästä turkista ja pystyistä korvista. Myös keskikoko on minulle passeli. Juuri koiran kokoinen! Lapinkoira viehättää myös siksi, että se on ulkoilusta ja luonnosta pitävälle ihmiselle mainio rotu. Eivät ainakaan minun koirat koskaan missään säässä kieltäydy lähtemästä ulos. Ne liikkuvat luonnossa hyvin, kestävät hyvin erilaisia sääolosuhteita ja turkki suojaa hyvin ötököiltä, hankautumisilta yms. Ja ne jaksavat taittaa pitkiäkin matkoja tarvittaessa. Lisäksi niistä paistaa jotenkin niin kivasti aina läpi se, että nekin nauttivat ulkoilusta ja luonnossa liikkumisesta. 

Luonteeltaan ne ovat myös kivoja. Niissä on älykkyyttä, oppimiskykyä sekä tietynlaista viekkautta tai pilkettä silmäkulmassa. Ne eivät tee aina vain niin kuin omistaja sanoo, vaan joskus myös aivan oman päänsä mukaan. Tietyllä tapaa niiden luonteessa on myös jonkinlaista metsäläisyyttä. Ja se monipuolisuus. Halutessasi saat lapinkoirasta harrastuskaverin vaikka mihin, mutta yhtä hyvin se voi olla vain seuralainen sinulle. Siitä saa muokattua mukavasti juuri omiin tarpeisiinsa sopivan koiran.

Helka vuoden 2010 hangilla.

5. Missä haluaisit kehittyä koirasi kanssa?

Koiraihmisellä on aina aihealueita, joissa voi kehittyä. Itse haluaisin kehittyä vielä paremmaksi lukemaan ja ymmärtämään koiriani sekä niiden tarpeita ja käytöstä. 

6. Mikä on parasta koiraharrastuksissa?

Koiran kanssa yhdessä tekeminen ja onnistuminen sekä yhtenä tärkeänä muut harrastajat. Vertaistuki ja kaveruus- ja ystävyyssuhteet ovat ehkä mainiointa antia, mitä koiraharrastus on minulle antanut.

Match show'ssa Kertun kanssa v. 2007.

7. Ketä koiraihmistä ihailet?

Minulla ei taida olla ketää tiettyä ihailun kohdetta, mutta ihailen ja arvostan koiraihmismaailmassa sellaisia ihmisiä, jotka ajattelevat koirien parasta tehden niiden elämästä mahdollisimman hyvää ja niille sopivinta, rakastavat ja arvostavat koiriaan juuri sellaisina kuin ne ovat ja osaavat löytää parhaat puolet jokaisen yksilön ominaisuuksista, seisovat omien sanojensa ja ajatuksiensa takana sekä kunnioittavat myös muiden henkilökohtaisia näkemyksiä ja tapoja. Monen asian suhteen ei ole vain yhtä ainoaa tapaa. 

8. Kuinka päädyit rotuusi?

Oikeastaan hieman sattumankin kautta. Lapinkoira oli minulle tuttu rotu lapsesta saakka, kun naapurustossa kaverin kotona oli lapinkoira jo niillä main, kun aloin lähestyä kouluikää. Pidin kyseisestä rodusta jo silloin, mutta lapsesta saakka minulla oli haave omasta siperianhuskysta. Loppujen lopuksi minulle oli kuitenkin ihan sama, että minkä rotuisen koiran saisin(pystykorvaryhmän koirat miellyttivät ehkä eniten: husky, sammari, lapinkoira..), jos niin kävisi että vanhemmat suostuisivat koiranhankintaan(monta vuotta käännytystyössä menikin). Sitten vähän yllättäen tuttumme halusivat luopua 2-vuotiaasta Kertusta ja niin vain lopulta kävi, että Kerttu liittyi perheeseemme. Sitä kautta tutustuin lapinkoiriin paremmin ja sille tielleni jäin. Huskyt viehättävät minua edelleen, mutta loppujen lopuksi taisin kuitenkin päätyä sattumalta omaan rotuuni. Lapinkoira on ollut minulle sopiva rotu enemmän kuin osasin kuvitellakaan. Siksi kai näitä on jo neljäskin saman rodun edustaja minulle siunaantunut.. ;)

Kaksi osasyyllistä siihen, miksi rotu vei mukanaan. Ransu ja Kerttu.

9. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on koirien suhteen?

Lähinnä normaalia koirien kanssa eloa ja oloa. Päivittäistä lenkkeilyä ja yhdessä touhuilua. Koiramaisissa menoissa ja tapahtumissa toivottavasti pysytään edelleen mukana. Mitään sen kummempaa suunniteltua ei ole. Katsotaan mitä tulee eteen.

10. Mikä koirassasi/koirissasi saa sinut nauramaan? 

Niissä olevat ominaisuudet ja yllättäen eteen tulevat arkielämän kommellukset ja sattumukset. Helka on naurattanut monesti älykkäillä keksinnöillään. Oilissa taas huvittaa(eikä siis pahalla tarkoitettuna) usein sen yksinkertaisuus. Kerttu ja Raija tuntuvat saavan hymyilemään jo ihan olemuksellaan. Tietenkin sitten välillä sattuu aina arkisissa touhuissa jotain hassua ja yllättävää, joka naurattaa monesti jo sillä hetkellä ja joskus vasta tilanteen jälkeen.

Oili ja KEPPI!

11. Mitä koiriin liittyvää kaipaat?

Ajoittain iskee kaipuu Kannus-aikaisiin koiramaisiin hetkiin niin koirien kuin ihmisystävienkin muodossa. Niinä aikoina oli monta hienoa hetkeä, vaikka toki tälläkin hetkellä on. Ehkä vain hieman erillä tapaa.

Raija kasvaa

On kyllä sellaista hulinaa, että ei vaan ehdi blogiin raapustella.. Raija kasvaa kovaa vauhtia ja pienestä koirasta on jo tullut melkoinen jötkäle! Alkaa jo tuntumaan käsissä, kun pitää sitä vielä portaissa kannella(asutaan siis neljännessä kerroksessa). Ollaan vietetty ihan vaan normaalia elämää. Päivät suorastaan hujahtavat, kun käy töissä ja sitten lenkittää ja huoltaa koirat. Ja ehkä välillä ruokkii vielä itsensäkin! ;) Välillä toivoisi kyllä todella paria lisätuntia päivään..

Viime viikolla keskiviikkona käytiin hakemassa jo eka nelosrokotekin 12-viikon iän täytyttyä. Reippaasti meni toimitus ja Raija ei huomannutkaan koko piikkiä, kun imuroitsi vaan innoissaan nappuloita pöydältä.

Nyt Raija on siis jo 13-viikkoinen. Korkeutta on 36cm ja painoa 8,3kg. Koko ajan Raija on ollut painon ja korkeuden suhteen noin viikkoa edellä Helkan ja Oilin kasvuun verrattuna, mutta Helka ja Oili ovat saavuttaneet päälle 8kg painon vasta 15-viikon(Helka) ja 16-viikon(Oili) ikäisinä. Korkeuskasvun suhteen Helka on ollut suunnilleen samassa mitassa tämän ikäisenä. Jännä nähdä millaiseksi tämä nyt kasvaa. Vai onko se vaan rakenteellisesti vahvempaa tekoa ja siksi painon suhteen edellä. Tai sitten se vaan kasvaa niin eri tahtia. Sinällään hassua, että Oili oli pitkään kasvukäyrässä Helkaa jäljessä, mutta silti se kasvoi useamman sentin Helkaa korkeammaksi ja useampi kilo painavampikin siitä tuli. ;)


Raija 13 vko


Ja naamaakin. (Korvat ovat aika valtavat! :D)


Vauhdikasta menoa piisaa.


Ja painia..



Helka suhtautuu Raijaan jo vähän paremmin, mutta ei se ole täysin sitä vielä sulattanut, eikä niitä voi kyllä edelleenkään lähekkäin päästää. Raija olisi vähän liian innokkaasti tunkemassa naamalle.

Oili on jaksanut kyllä olla erittäin kärsivällinen leikkikaveri Raijalle. Saisi kyllä vähän enemmänkin pistää sille rajoja. Onneksi Raija uskoo kyllä hyvin sen, kun minä sanon että nyt leikkii riittää. Ruokaansa ja herkkuihinsa Oili ei kyllä edelleenkään anna Raijan koskea. Juoksukin alkoi Oililla nyt viimein viime perjantaina ja se tuli taas 7kk:n välillä edelliseen. Hieman näyttää nyt tosiaan välit pidentyneen iän karttuessa, mutta parempi vaan niin!

Kerttu jatkaa tuttua linjaansa eli on suunnilleen niin kuin Raijaa ei olisikaan.. ;) Muuten mummu voi hyvin ja virkeästi!



Syksylle ei erityisempiä suunnitelmia ole tiedossa. Helka ja Oili pääsevät sentään peilauttamaan silmänsä joukkotarkastukseen Kuopioon vajaan viikon päästä.