Kiuruvesi RN 28.4.2019

Käväistiin Maijun ja Helkan, Hildan ja Lempin kanssa Kiuruveden ryhmänäyttelyssä 28.4. Tuomarinmuutoksen takia ei lähdetty matkaan kyllä kovin suurin odotuksin. Tuomarina Maija Mäkinen.

Lempi esiintyi junioriluokassa nätisti ja sai T:n (tyydyttävä).

"15kk, kevyt ja jo vierastyyppinen juniori, joka esiintyy tänään kovin lyhyessä turkissa. Hyvät mittasuhteet. Kapea kevytkuonoinen pää. Hyvin kiinnittyneet pitkät korvat. Hyvä kaula. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä runko ja häntä. Kevyet liikkeet. Hyvä askelpituus, mutta kovin kapeat liikkeet. Viehättävä käytös, esiintyy hyvin."

Hildalle avoimesta luokasta H (hyvä).

"Feminiininen musta narttu. Saisi olla lyhyempi rungoltaan. Kaunis pää. Vankka kuono. Oikea purenta. Keskiruskeat silmät. Hyvä kaula. Hyvä etuosa. Pitkä rintakehä. Sopivasti kulmautunut takaa. Kevyt luusto. Liikkuu kapeasti edestä sekä varsinkin takaa. Liikkeessä hieman takakorkea. Hyvä käytös."

Helka oli saanut kyseiseltä tuomarilta jokusia vuosia sitten H:n avoimesta luokasta, joten olipa ylläri, kun Helka saikin erinomaisen veteraaneissa ja voitti vielä luokkansa! Reippaasti esiintynyt urosveteraani vei sitten ihan oikeutetusti pidemmän korren, joten Helka oli VSP-veteraani.

"12v. Erittäin hyvässä kunnossa esitetty veteraani. Selvä sukupuolileima. Lanneosaltaan hieman pitkä. Rodunomainen ryhti. Hyvä pää. Karvaiset korvat. Oikea purenta. Korostuneet silmät, jotka voisi olla tummemmat. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä turkki ja häntä. Liikkuu ikäisekseen erittäin hyvin. Miellyttävä käytös, oikea arvokkuus."

Hildan luonnetesti 27.4.2019

Hilda luonnetta testattiin 27.4. Lappalaiskoirat ry:n luonnetestissä Maaningan Haukkumajalla. Tuomareina Jorma Kerkkä ja Leena Berg.

(suluissa Hildan emän ja isän pisteet)

Toimintakyky: +1b, kohtuullisen pieni (-1, pieni / +1a, kohtuullinen)
Terävyys: +1b, koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä (sama molemmilla vanhemmilla)
Puolustushalu: +1, pieni (-1, haluton molemmilla vanhemmilla)
Taisteluhalu : -2, riittämätön (-1, pieni / -2 riittämätön)
Hermorakenne: +1a, hieman rauhaton (+1b, hermostunein pyrkimyksin / +1a, hieman rauhaton)
Temperamentti: +2, kohtuullisen vilkas (+2, kohtuullisen vilkas / +3, vilkas)
Kovuus: +1, hieman pehmeä (sama molemmilla vanhemmilla)
Luoksepäästävyys +2b, luoksepäästävä, hieman pidättyväinen (+3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin molemmilla vanhemmilla)
Laukauspelottomuus: +++, laukausvarma (molemmat vanhemmat laukausvarmoja)
yhteispisteet 100

Paljon Hildassa oli samaa kuin emässään Oilissa muutaman vuoden takaisessa testissä, eik mitään valtavaa yllätystä tullut. Yllättävintä oli se että luoksepäästävyydessä Hilda arasteli miestuomaria eikä meinannut alkuun uskaltaa mennä hänen luokseen. Tuomari otti Hildan sitten hetkeksi kanssaan sivummalle tutustumaan. Se myös hieman yllätti, että Hildalla oli pieni halu puolustaa, kun hyökkääjä uhkasi minua ja sitä. Vähän se koitti haukkua hyökkääjälle. Oilihan ei esim. tehnyt elettäkään tähän suuntaan, se ei kertakaikkiaan uskonut että tilanteessa olisi mitään hätää ollut. Itseään Hildakaan ei puolustanut seinällä. Kelkkaa, haalaria ja tynnyriä kaikkia säikyttiin, mutta kohtuullisen ajan sisällä niistäkin palautui. Laukauksiin ja muihin paukkuihin Hilda ei ole kyllä koskaan arkisessa elämässäkään reagoinut, joten laukausvarmuudesta olin jo aika varma ennen testiä.

Lisään linkin videoon jälkeenpäin, kunhan saan sen editoitua.

Herätys uinuva blogi!

Blogi on uinunut taas yli vuoden.. Herätys!

Lempi on varttunut jo yli vuoden ikään ja ihan hauska tapaus siitä on kasvanutkin. Aina niin loputtoman utelias ja hyvin toimelias tapaus. Toisaalta siinä on taas myös se hyvin hellyyttävä sylikoirapuoli ja osaa todella ottaa sitä huomiota ja hyvittelyitä itselleen. Se on saanut itselleen lisänimikkeen "vuoristokauris", koska se on hyvin innokas könyämään ihmisten päällä ja muutoinkin erittäin taitava tasapainottelemaan ja kiipeilemään milloin missäkin.

Lempi 1v.

Saajomannussa poropaimennusleirillä helmikuussa 2019.

Lempin sisaruksilla menee myös kuuleman mukaan hyvin ja ihan virkeitä poikia tuntuvat kaikki kolme olevan.

Vili, Hukka ja Áhppi.
Kiitos kuvista poikien omille ihmisille!

Oililla ja Raijalla on asiat ihan ennallaan. Oili täytti jo 9 vuotta ja nivelrikkotilanne on saatu edelleen pysymään hyvin hallinnassa.

Kuuslahden jaostosta Helka täytti jo 12 vuotta ja hyvin porskuttelee edelleen menemään. Liikkuu ihan entiseen tapaansa ja päivittäiset leikkihetket pitää edelleen. Naamasta kyllä alkaa nähdä että ikää on karttunut. :) Hildan kanssa viime vuosi meni yritellessä liuotella virtsakiteitä (struviitti), joita ilmaantui vuoden 2017 lopulla juoksujen yhteydessä olleen pissatulehduksen jälkeen. Mitään vaivaa ei Hildalle näistä ole vaikuttanut aiheutuneet, mutta pitkin vuotta otetuissa kontrollinäytteissä struviitteja oli aina edes vähän. Joulukuulla 2018 tuli nyt ensimmäinen puhdas näyte ja seuraava kontrollinäyte viedään nyt keväällä. Erikoisruokavaliolla se on jatkanut nyt edelleen ja katsotaan mitä seuraavasssa näytteessä näkyy.

Juhlaväkeä Helkan 12v.-synttäreiltä 8.3.
Hilda, Lempi, Raija, Oili ja Helka.

Lempi

Huomenna Lempi täyttää 9 viikkoa ja mukavasti on asettunut meidän laumaan. Raija on saanut toimittaa paljon leikkitädin virkaa ja onpa Oilikin innostunut Lempiä leikittämään ulkoillessa, vaikka sisällä se viihtyykin sohvalla tai omissa oloissaan.

Lempi viihtyy kovasti ulkona ja vaikka välillä onkin raisu ja villi riiviö, niin välillä taas niin herttainen syliin kapuava otus. Yöt se on nukkunut kaiken aikaa todella hyvin ja rauhallisesti.

Oilikin on ihme kyllä antanut Lempin välillä nukkua vieressään.
Raijaa se ei pentuna viereensa huolinut. :D

Lempi 8vko

Lempi 8vko

Lempi 8vko 6vrk

Pesän tyhjentyminen

Pari päivää 7 viikon iän täyttymisestä tuli sitten ensimmäisen pennun aika lentää pesästä. Ikitiera eli Hukka oli ensimmäinen lähtijä lauantaiaamuna 24.2. Hukan seikkailut jatkuvat tästä eteenpäin Rautjärvellä Otso-lapinkoiran (Miskajasmin Kulomusta) kaverina. Hukan on tarkoituksena tehdä tulevaisuudessa myös hommia Otson kera eläinavusteisessa valmennuksessa.

Sunnuntaina aamusta saapui Kaukamoisen hakija Lieksasta. Tämä kaveri sai nimekseen Nalle ja Nallen kotipiiriin kuuluu pieni ratsastustalli hevosineen ja ratsastajineen.

Nallen lähdettyä kotimatkalle sai Hilpa kiitokset urakastaan ja mammakoira poistui ihan mielellään omien ihmistensä matkaan. Iltamassa viimeinen pojista, Aikamieli eli Áhppi (tarkoittaa voimaa tai kykyä), lähti valloittamaan Pattijokea. Áhppilla onkin kiva tilanne, kun iskäkoira Rihtu, ukki Peikko ja ukin velipuoli Gievra asustelevat aivan lähellä. Samaan perhekuntaan on myös aikoinaan kuulunut isoukki Čáhppe, joten pitkä on siellä suunnalla kokemus tämän isälinjan uroksista!

Kieltämättä tuntui todella hiljaiselle ja rauhalliselle, kun yli puolet koiraporukasta lähti! Ei meilläkään kuitenkaan tule aika käymään pitkäksi, kun kotiin jää pennuista kasvamaan Lempi (Ihalempi). Lempi on ihastuttava persoona sekin ja se tuntui reippaine luonteineen jotenkin todella sopivalle meidän lauman jatkoksi. Alunperäinen tarkotushan olikin vähintäänkin sijoittaa yksi narttupentu, mutta kyllä Lempi alkoi jo aika pian tuntua ns. omalle ja siinä pennussa oli vaan sitä jotain jo heti pienestä asti.

Kyllä tämä pentuprojekti oli kaikenkaikkiaan näin ensikertalaiselle huikea kokemus, enkä päivääkään vaihtaisi pois. Ihanaa seurata pentujen kasvua ja kehitystä ja havainnoida kaikkien omia luonteenpiirteitä. Ja noh, vaan katsella nukkuvia pentuja ja touhuavia pentuja jne.! Avaraa luontoa kerrakseen.. Sinällään sauma tähän oli myös lopulta aivan mahtava, kun töitäkään ei löytynyt, niin oli aikaa oikein kunnolla panostaa asiaan. Kiitokset kaikille projektissa jollakin tapaa mukana olleille - vierailijoista lähtien! Suurin kiitos kuuluu tietenkin Tiialle ja itse Hilpalle! Hienosti sujui yhteistyö kaikin puolin.

Hilpan pennut 7vko

Pentujen viimeisellä viikolla luonani oli jo melkoisesti menoa ja meininkiä! Kamalasti niissä riittikin jo touhuvirtaa, pihalla olisivat viihtyneet vaikka kuinka pitkään ja minä sain tietenkin kulkea jatkuvaan perässä pissaluutun kera.. Pennut tuntuivat myös löytäneen äänensä ja välillä haukku raikasi leikeissä ja leluillekin. Hilpa hoiteli pentuja edelleen tunnollisesti ja kärsivällisesti, ja tarjoili maitoakin vielä jokusia kertoja päivässä. Minulla alkoi tällä viikolla työt, joten ei tarvinnut kyllä unta paljon odotella nukkumaan käydessä ja muutenkin tuntui että päivät vain hujahtivat!

Kaukamoinen 7vko

Ikitiera 7vko

Ihalempi 7vko

Aikamieli 7vko

Kaukamoinen 7vko

Ikitiera 7vko

Ihalempi 7vko

Aikamieli 7vko

Hilpan pennut 6vko

6-viikkoissynttäripäivänä pennuilla oli jännä päivä, kun pääsivät ensimmäistä kertaa autoilemaan ja eläinlääkäriin. Autossa kaikki olivat hiiren hiljaa kevythäkissään, jonka sisässä pennut saivat kulkeutua klinikallekin. Tarkastus sujui hyvin ja kaikilla pennuilla sydämet, navat jne. perusjutut ok. Aikamielellä ja Ikitieralla ei vielä ollut kivekset laskeutuneet, joten niistä maininnat, ja Ikitiera sai paperiin maininnan myös erikoisista kulmahampaistaan, jotka olikin huomattu jo ennen tarkastusta. Kulmahampaat ovat sillä lähes kuin kyljellään ja sojottavat vähän liikaa eteen ja sivuille. Mitään haittaa pennulle ei ole näistä kuitenkaan tässä vaiheessa ollut (hampaat eivät ole painaneet huuliin tms.), joten lääkäri oli sitä mieltä, että tilanteessa voi edetä seurantalinjalla ja erityisesti tarkkailla mitä suussa tapahtuu, kunhan hampaat vaihtuvat. Hänkään ei kuulemma ollut koskaan törmännyt moiseen, eikä osannut arvella mitään tulevatko pysyvätkin hampaat virheasentoon. Piti mahdollisena, että tässä voi olla myös kyse jostain häiriöstä pelkkien maitokulmureiden kehityksessä ja mahdollisesti pysyvät hampaat saattavatkin kasvaa normaalisti. Mutta se jää tässä vaiheessa odottelun alle, että mitä hampaiden vaihto tuo tullessaan. Kovasti toivon, että pysyvät tulisivat normaalisti, tai ainakin niin ettei niistä olisi mitään haittaa koiralle itselleen.

Pennut saivat myös mikrosirut niskoihinsa samalla reissulla ja kaikkien oikeastaan piti jonkinlainen älähdys toimenpiteessä päästää. Reippaina kaikki olivat kuitenkin lääkärillä. Kova olisi ollut halu vipeltämään pois kevthäkistä. Kotiin päin tullessa, kun heitettiin apuna ollut sisko kotiinsa matkan varrelle, pennut pääsivät vielä hänen luokseen pikaisesti kyläilemäänkin. Eipä arkaillut porukka sitäkään vierailua. Innoissaan tutkivat uusia paikkoja.

Illasta pennut saivat vieraikseen Tiian ja Jaakon, sekä kaksi uutta koiratuttavuutta: Saivan ja Aatun. Minusta tuntuu etteivät pennut oikein tajunneetkaan, että Saiva on jokin uusi otus talossa ja se jonkin verran välttelikin pentujen läheisyyttä. Innokkaan ystävälliseen Aatu-labbikseen suhtautuivat selkeästi hieman varovaisemmin. Hyvä kun näkivät, että on olemassa muunkinlaisia koiria, kuin näitä lapinkoiria. :D Tiian kanssa koitettiin taas ottaa kuvia ja se olikin melkoisen haastavaa, kun porukka ei millään olisi taas malttanut pysyä aloillaan, joten mitään priimatarkkoja otoksia ei ole tiedossa! :D

Kaukamoinen

Ikitiera

Ihalempi

Aikamieli

Kaukamoinen

Ikitiera

Ihalempi

Aikamieli

Raijalla ja Hilpalla leikit meneillään. Kaukamoinen seurailee vierestä.

Hilpa

Kiitos pikkupuutarhureiden, koristeomenapuun leikkaus on hoidettu ensi kesää varten..