Helkan eka rokotusreissu

Helka kävi tänään ekaa kertaa piikityksellä eläinlääkärisedän luona. Kovasti Helka tykkäsi lääkäristä, joka laulelikin Helkalle - arvatenkin näin: "oletkos nähnyt Helka-neidin kylvyssä.." Hyvin vaimeasti Helka vinkaisi pistettäessä, mutta namit maistuivat hyvin vielä senkin jälkeen ja lääkärisetä oli kiva edelleen. :)

Rokotuksien jälkeen käväistiin Kuopiossa, jolloin koirat odottelivat autossa(Helkakin oli ollut hienosti, eikä hajottanut edes mitään vaikka pelkäsinkin ^^) ja Siilinjärven torilla kävelemässä. 

Nyt illalla Helka pääsee tutustumaan juna-asemaan, kun haetaan serkut junalta Siilinjärveltä.

Painoa Helkalla tänä aamuna 5,8 kg ja korkeutta 34 cm. Aika tasaista vauhtia kasvaa ja hyvähän se niin.

Justiina vieraisilla ja matolääkettä 11 viikon iän täyttymisen kunniaksi

Aamupunnituksen ja -mittauksen tulos: painoa 5,5 kg ja korkeutta 32 cm. Ikää tuli siis 11 viikkoa täyteen.

Aamupäivästä tuli sitten kylään Riia ja Justiina(Fihtolas Justiina). Helka oli heti rohkeasti menossa Justiinan luo tervehtimään(alkuun se kyllä Kertun hälytyshaukun kuullessaan juoksee aina kuistille tai vähän kauemmas ihmettelemään, että mitä tapahtuu!) ja taisipa kyllä meinata Justiinalle tulla pahanpäiväinen järkytys alkuun, kun Kerttu ja Helka olivat heti tunkemassa tutustumaan ennenkuin toinen ehti edes autosta ulos! Nooh, järkytyksestä toivuttiin nopeasti kaikinpuolin. ;) Koiruudet viihtyivät hyvin keskenään, juoksentelivat, nuuhkuttelivat ja jyrsivät luita. Yhteiskuvia yritettiin kovasti Riian kanssa saada aikaiseksi, mutta se oli todella haastavaa puuhaa se! Oli siellä joukossa nyt muutama jo aika lähelle onnistunutkin otos, joten kai siihen jo pitäisi olla tyytyväinen. :D Kuvailutuokion jälkeen käytiin sitten vielä vähän matkaa kävelemässä yhdessä hiihtoladulla. Helka ja Justiina olivat irti, mutta Kertun pidin kaiken varalta kiinni, kun keväällä kuitenkin liikuskelee jos jonkinlaista eläintä siellä täällä. Helka ei kyllä kamalasti jaksanut enää lenkillä riekkua, mutta kotiinkaan se ei kuitenkaan halunnut jäädä. Sittenpä taas uni maistuikin parin tunnin verran Riian ja Justiinan lähdön jälkeen.

Illalla Helka sai sitten matolääkkeensä, jonka pursotin alkuun pienen muovipussin päälle. Helka otti siitä pienen pötkön suuhunsa ja söi sen, mutta sitten tarvittiin nakkia avuksi loppujen syömiseen. Laitoin tahnaa aina nakinpalan päälle ja kylläpä meni hyvin alas. Ei se tahna kyllä kamalan herkulliselle omaan nenäänikään haissut. Ihan kuin jonkin perusvoiteen haju. Viikon päähän on sitten varattu aika ekalle rokotukselle. :)

Leikkiä Lillin kanssa ja johtomonsteri

Eilen illalla käytiin Satun, Lillin, Helkan ja Kertun kanssa kävelemässä koululla. Alkuun meinattiin kävellä pyörätietä pitkin, mutta se olikin sitten aika hidasta puuhaa kahden pennun kanssa ja päätettiinkin sitten mennä pellon kautta, jossa pennut saivat olla irti. Yllätykseksemme Helka ja Lilli alkoivatkin leikkiä pellolla! :D Nooh sitten eteneminen tahtoikin olla vaikeaa sen takia, kun nämä halusivat koko ajan painia. Piti sitten kantaa penskoja, jotta päästiin sinne koululle ennen yötä. ;) Siellä nämä vielä leikkivät nurmella siihen asti kunnes Satulle ja Lillille tuli hakija. Lillillä kun oli jo kiire syömään kotiinsa. Me käveltiin vielä pellon kautta kotiin, jotta Kerttukin sai vähän lenkkiä.

Tänään yllätin sitten tietokonepöydän vierestä sängyn alta johtomonsterin, joka oli silpunnut vaivihkaa(minä kun kuvittelin sen nukkuvan) modeemin kanssa yhteydessä olevaa johtoa. Ja tietenkin juuri silloin, kun itse suunnittelin pitäväni surffailutauon. Huoh. No isä sitten sai onneksi korjattua johdon kuntoon, mutta pikkaisen se pituudeltaan lyheni, kun piti poistaa Helkan jyrsimä kohta. Nyt täytyykin tästä edespäin olla varuillaan, josko sangyn alta löytyy taas tuollaisia monstereita. Palapelituholaiseenhan olemmekin jo aiemmin tutustuneet.

Punttisilimässä Onni-veljeä tapaamassa ja Jasu kylässä

Lauantaina 19.5. suunnattiin heti aamusta Punttisilimään Kertun ja Helkan kanssa. Siellä oli vaikka jos jonkinlaista haukkua ja erityisesti lappalaisia tuli tietenkin seurattua. Kävin myös pohjanpystykorva-kehässä Murren kanssa ja Murrelle tulokseksi PEK1. Esiintyminen meni upeasti! Murre ravasi ylväästi kuin vanha kehäkonkari ja malttoi seistäkin paikallaan, hienoa! :) Käväisin myös kotona pistäytymiseni jälkeen paras narttu -kehässä suomenajokoira Ruskan kanssa, joka oli ensimmäisessä näyttelyssään hienosti JUN ERI2. Paras narttu -kehässä ei kuitenkaan enää sijoituksia tullut ja kehässä olikin todella monta kaunista ajokoiranarttua.

Helkan kasvattajat tavattiin myös ja nähtiin paljon tuttuja. Erityisen kiva oli nähdä Helkan Onni-veljeä ja kyllä oli pennuilla hurjan hauskaa keskenään pariin otteeseen! Painista ei meinannut tulla loppua sitten millään. Kovasti oli Onnikin kasvanut ja käytökseltäänkin oikein ihana poika. :) Kyllä Helkaa sitten väsyttikin kunhan kotiin päästiin ja se veti sikeitä parin tunnin verran pötköön. Lie uneksinut vielä painileikeistä veljen kanssa.

Sunnuntaina 20.5. kävi sitten meillä kylässä englanninspringerspanieli Jasu(Fariinin Jax-In-The-Box). Alkuun Helka taas juoksi kauemmas, mutta tuli heti kohta reippaana tervehtimään Jasua. Todella äkkiä rohkaistui verrattuna ensimmäisiin tapaamisiin Ransun ja Murren kanssa. Kovasti olisi Helka tykännyt Jasusta, mutta kuten Kerttuakin, niin ei Jasuakaan kauheasti kiinnostanut tämmöinen pikki riiviö. Jasun vierailun aikana Helka sitten päätti lähteä omine lupinensa ojalle leikkimään ja me sitten Niinan kanssa kävimme sitä sieltä pois metsästämässä pöpelikön seasta. Voi pikku ryökäle!

Mätsärissä ja Lilli vieraisilla

Tänään heti herättyäni huomasin Helkan korvan juuresta pienen noin nuppineulanpään kokoisen punkin. Sain sen kuitenkin hyvin pois punkkikynällä, mutta kauhea pahkura jäi ihoon punkin jäljiltä.

Kahdeksitoista tähdättiin sitten Kuopiohallin kentälle mätsäriin. Ensin kävin kehässä pohjanpystykorva Murren(jonka kanssa juuri eilen harjoiteltiin) kanssa. Murrella oli parina corgi, joka sai punaisen ja Murre sinisen nauhan. Murrelle ei kehässä maistunut minkäänlainen makupala ja seisomisosuudet olivat vähän levottomia. Ravaamiset meni ihan hyvin. Sinisten kehässä noin 20 pennun jälkeen Murrelle maistui sitten jo namitkin ja kehässä meni todella paljon paremmin. Ravaamisissa se otti hyvin kontaktia ja malttoi seistä vähän paikallaankin. Sijoitukset menivät kuitenkin muille, mutta kehätottumusta ja kokemustahan täältä lähdettiin Murrelle hakemaankin. Lauantaina sitten sinne Punttisilimään.

Veteraanit olivat samassa kehässä pentujen jälkeen ja Kertun pariksi tuli valkoinen villakoira. Kerttu näytti taas oikein nauttivan esiintymisestä ja tuntui oikein loistavan kehässä. Se saikin sitten punaisen. Punaisten kehässä Kerttu jatkoi hyvää esiintymistä ja bokserin kanssa käydyn tiukan lopputaiston jälkeen se sijoittui toiseksi. Hienoa! Tuomari tykkäsi kovasti kummastakin. Palkinnoksi saatiin kaunis ruusuke, 3 kg:n ruokasäkki ja pieni pokaali. Niin ja kaikki osallistujat saivat pienen maistiaspussin koiranruokaa. Se oli kiva juttu, että kaikki saivat jotain. :)

Helka oli taas maailmaa ihmettelemässä mätsärissä myöskin. Paljon se sai rapsutuksia ihmisiltä ja muutaman koirankin kanssa se teki vähän tuttavuutta. Muuten se osasi kyllä ottaa taas hyvin rennosti ja nukkui aina välillä jonkun sylissä tai maassa. Koira- ja ihmispaljous sitä ei kyllä näytähaittaavan yhtään. Muut koirat lähempää tuttavuutta tehdessä alkuun vähän jännittävät, mutta kyllä siitä näyttäisi oikein reipas koira kehittyvän. Niin ja tänäänhän se tulikin jo 10 viikkoa elämää täyteen Helkalla.

Illalla sitten kävi kylässä vielä kaverini cockeripentu Lilli(Merazure Grand Tan). Lilli oli kovasti rohkaistunut sitten viime näkemän ja oli hyvin reippaana meillä. Helkakaan ei enää näyttänyt juurikaan pelottavan, eikä uusi tuttavuus Kerttukaan ollut kamala. Helkaa kyllä väsytti varmaankin mätsärin jäljiltä ja se nukkui pariin otteeseen Lillin vierailun aikana. Leikkiä ei vieläkään nähty, mutta kyllä nämä pennut jo kuljeskelivat keskenään ympäri taloa. Ehkä jo seuraavan kerran. :)

Koirakavereita

Eilen kävi sitten pihallamme kylässä Ransu(Hiekkaniemen Utelias). Kerttu oli hurjan riemuissaan, kun Ransu tuli pitkästä aikaa kylään ja se kyllä kiehnäsi Ransun ympärillä. :) Helka vilisti heti Ransun nähdessään kuistille istumaan ja murisi sieltä sitten Ransulle. Kovin oli Ransu Helkan mielestä aivan karhun näköinen muhkeine turkkeineen ja meni aikaa ennen kuin uskalsi tehdä lähempää tuttavuutta. Ensi nuuhkuteltiin Ransua sylistäni kävin, sitten jalkojen välistä ja lopuksi Helka jo meni reippaasti ihan omatoimisesti Ransun luo niin innokkaasti, että Ransu piti jo ottaa etäisyyttä sitä kovasti ihailevasta ja lipovasta pennelistä. Kerttu ja Ransu pistivät pari kertaa oikein kunnon painit pystyyn pihalla ja Kerttu näytti nauttivan, kun oli kerrankin mieluisa leikkikaveri. Helkaa taas hirvitti se, miten kovaa ääntä nämä kaksi peuhatessaan pitivät. Piti ihmetellä touhua vähän kauempaa.

Tänään sitten käytiin isän ja koirien kanssa Siilinjärvellä tapaamassa pohjanpystykorva Murrea(Metsäharjun Murre), jonka kanssa olen menossa kehään Punttisilimän näyttelyssä tämän viikon lauantaina. Ensi harjoittelin Murren kanssa kehäkuvioita ja seisomisia hiekkakentällä, josta mekin aikoinaan Kertun kanssa aloiteltiin koiraharrastusta tapakasvatuskurssilla. Murre meni mielestäni oikein mainiosti ottaen huomioon sen, että sillä on ikää vasta 7 kuukautta, eikä olla yhdessä harjoiteltu vielä aiemmin kuin kerran. Harjoittelujen jälkeen pääsivät Kerttu ja Helkakin autosta. Kerttu tietenkin oli heti ekana tervehtimässä Murrea ja Helka katseli alkuun auton alta ja jalkojeni suojista. Melko äkkiä se kuitenkin alkoi tutustua Murreen haistellen(huomattavasti nopeammin kuin Ransuun) ja lopuksi uskalsi mennä jo itsekin Murren luo ja pureskella maasta löytyneistä kepin paloja. Automatkat(n. 10 min kumpaankin suuntaan) menivät taas hienosti. Kotona Helka sitten söi ja leikki ihan vähän aikaa lelusiilillä, mutta sitten piti pötkähtää unille tuttuun paikkaan tuolin alle.

Huomiselle on vähän ollut suunnitelmissa lähteä käymään match showssa Kuopiohallin kentällä. Luultavasti Helkakin lähtee mukaan vähän maailmaa katselemaan. Toivottavasti sää ei olisi näin tuulinen kuin tänään. Hirmuisia tuulenpuuskia tulee välillä. Niin ja helatorstai kun taas on lähellä, niin Kerttukin tulee näillä main olleeksi meillä jo kuusi vuotta! Kyllä se aika menee nopsaan! Helatorstaita edeltävänä iltana se silloin kuusi vuotta sitten haettiin uuteen kotiin, päivämäärä tietenkin vaihtelee joka vuosi, joten en nyt muista tarkalleen sitä milloin kuusi vuotta tulee täyteen meilläoloa.

Hiihtoladulla koirien kanssa

Helkan maailmaa laajennettiin taas vähän tänään ja käytiin kiertämässä hiihtolatupohja(n. 2 km) Kertun kera. Ennen kuin päästiin edes metsään, Helkalla ehti olla jo neljä ihastelijaa ja silittelijää. Kertulla oli lähinnä vaan kiire mennä eteenpäin, mutta Helka oli hurjan riemuissaan uusista ihmisistä. Kaverini Ransu-lapinkoirakin huomasi, että nyt on tullut uusi karvainen Sannan laumaan ja se haukkui pihasta innokkaasti. Ransuun Helka tulee varmasti tutustumaan jossakin vaiheessa - toivottavasti piankin. Helka vähän ihmetteli ohi kulkiessa Ransun haukkua ja vähän matkan päästä kuulunutta sirkkelin ääntä.

Hiihtoladulle kun päästiin, laskin Helkan irti ja Kerttu oli flexissä. Välillä kannoin Helkaa, kun se näytti väsyneelle, mutta pääasiassa se tuntui haluavan kävellä ihan itse. Mielissään olivat koirat, kun pääsivät metsään kävelemään. Onhan ne kaikki hajut ja äänet siellä ihan erilaiset. Käetkin tuntuivat taas kukkuvan vähän siellä täällä. Kotiin päin tullessa tavattiin vielä pari uutta ihmistä ja Helka kulki edelleen nätisti hihnassa pienen matkaa tienviertä. Sisälle kun tultiin, niin eipä mennyt kauaakaan, kun Helka jo pötkähti unille töppöjalat suorina. Kerttu halusi jäädä lepäämään ulos.