Kerttu mätsärissä

Kerttu käväisi siskon kanssa tänään match show'ssa Kuopiossa siskoni kanssa ja esiintyen veteraanien punaisten 2. :) Paikalla oli ollut yhteensä viisi veteraania.



Oili taas aloittelee taas karvalähtöä ja kolme viikkoa Vesilahden näyttelyyn.. Saas nähdä miltä se näyttää siinä vaiheessa. Kapinen kettu -look voinee olla melko todennäköinen. :S Tällä hetkellä villa tursuaa tuppoina vasta takajaloista, mutta miten kauan mahtanee mennä ennen kuin se etenee muuhun kroppaan.

Kuulumisia Tuusniemen näyttelystä ja muuten

Voi tätä ajankulua taas! Sitten edellisen päivityksen Oili ehti täyttää 2 vuotta ja tulla mukamas jo aikuisen ikään. Synttäripäivää vietettiin Paimiossa lenkin ja koiramaisen synttärikakun muodossa. Oilin synttäreitten jälkeen minä vietin pari viikkoa päivystysvuorossa koulun hoitolalla, jonka jälkeen päästiin suuntaamaan taas pitkästä aikaa Savoon työharjoittelujaksolle. Nyt olen jo reilut kaksi viikkoa saanut tutustua eläinklinikan menoon Siilinjärvellä. Mielenkiintoista puuhaa ja eipä ole taas tarvinnut nukkumattia unille käydessä odotella!

Viime sunnuntaina 26.2. vietettiin Helkan ja Oilin kanssa päivä Tuusniemellä näyttelyitten muodossa ja kerrankin pakkasen suhteen varsin maltillisessa säässä! Helka ja Oili esiintyivät molemmat avoimessa luokassa ja suomenlapinkoiria tuomaroi Mari Lackman.

Oili hankki itselleen tuloksen AVO H arvostelulla:

"2v. hyväntyyppinen, kauttaaltaan kevyehkö narttu, kapeapiirteinen pää, jossa oikea sivuprofiili. Kaunis kaula. Selästä pehmeä. Hyvä hännän kaari. Niukka eturinta. Pysty olkavarsi. Kohtalaiset takakulmaukset. Raajaluusto saisi olla vahvempaa ja runko täyteläisempi. Lyhyehkö peitekarva. Lyhyt liike. Hyvä luonne. Käytös: rodunomainen lähestyttäessä"



Helka taas yllätti tuloksella AVO ERI4! :) Ehkä se oli Helkan synttärilahja minulle sen päivän kunniaksi.. ;) Arvostelu kuului sen osalta näin:

"Kohta 5v. musta merkein, erittäin hyvätyyppinen narttu jolla kaunis pään sivuprofiili, pyöreähköt vaaleahkot silmät. Hieman kookkaat korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Kaunis hännänkaari. Hieman pitkä lanneosa. Tasapainoisesti kulmautuneet raajat, joissa kokoon sopiva vahvuus. Hyvä raajakarvoitus. Rodunomainen liikemalli. Esiintyy ja esitetään hyvin. Käytös: rodunomainen lähestyttäessä"



Mitään erityisempiä suunnitelmia ei nyt lähitulevaisuudelle ole. Oili on ilmoitettu huhtikuun alulle Vesilahdelle ryhmänäyttelyyn, mutta sitten taitanee olla sillä jonkinmoinen näyttelytauko edessä. Katsotaan tuoko aika yhtään kehitystä lisää minkään asian suhteen. Ehkä sitten keväällä hoidetaan ne terveystarkkiasiatkin kuntoon viimein, kun nekin on vielä suorittamatta.

Kerttu-muorin kuulumisista sen verran, että sen silmäluomen näppylä kasvoi taas melko isoksi noin parin viikon sisään(ja alkoi hangata silmää) ja nyt se sitten tänään pääsi minun matkaani töihin ja samalla reissulla tämä silmäluomen tukkeutunut rauhanen sitten taas puristettiin tyhjäksi rauhoituksessa. Toivottavasti nyt pysyisi taas hetken aikaa poissa! Nyt ehtikin kulua noin puolitoista vuotta tukoksen edellisestä avaamisesta.

Turku KV:ssa

Eilen käväistiin Oilin kanssa Turun KV-näyttelyssä katselemassa menoa. Oili kilpaili ensimmäistä ja viimeistä kertaansa nuorten luokassa, jossa muita kilpakumppaneita oli kolme. Esiintymiset sujui ihan ok ja moitteetta. Tuomari Nina Karlsdotter Ruotsista palkitsi Oilin sitten lopulta tuloksella NUO ERI3, joka oli kyllä ihan yli meidän odotusten! :) Tuomari oli miellyttävä uusi tuttavuus ja kirjoitutti pitkän arvostelun, jossa lukee näin:

"Hyvinmuodostunut feminiininen pää. Hyvät mittasuhteet ja profiili. Tummat muodoltaan pyöreät silmät. Hyvät korvat. Erinomainen kaula, ylälinja ja häntä. Ikäisekseen riittävä runko. Riittävä luusto. Hieman niukasti, mutta harmonisesti kulmautunut. Jalat ok. Hyvä askel, jonka pitäisi olla tehokkaampi takaa. Tiivis takaa ja hieman löysä edestä. Vielä hieman pehmeä turkki. Koon ylärajalla. Käytös: ei merkitty"


Oilin Turun näyttelyn jälkeen parkkipaikalla

Seuraavan kerran meitä nähdään sitten näyttelypuuhissa todennäköisesti noin kuukauden päästä Tuusniemellä, jonne olin aikeissa ilmoittaa sekä Helkan että Oilin molemmat.

Vuoden aloitus mätsäripitoisesti

Niin hujahti loma kotikonnuilla nopeaan ja oli kaikin puolin mukavaa! Tavattiin tuttuja, rentouduttiin ja ennen kaikkea nautittiin lumesta ja kunnon talvesta! :) Nyt ollaan kouluviikon lopulla ja arkeen on koitettu sopeutua takaisin. Lunta on täällä Paimiossakin nyt juuri ja juuri pieni kerros maassa, mutta parina viime päivänä on taas satanut vettä, että niinköhän nuokin vähät häviävät. :/ Viime viikonloppu oli mukava ja mätsäripitoinen sekä saatiin yhdeksi yöksi vieraiksi Heli, Severi (Miskajasmin Olkihattu) ja puudelit Eemeli (Biscuit Bishop's Silver Frost) ja Hippa (Tiffanyaching). Viikon lopuksi matkattiin yhdessä tuumin Pirkkalaan, josta matka jatkui vielä minulla ja Oililla sitten maanantaina eteenpäin.

Loppuun jokunen kuva koosteena viikonlopusta:


7.1. mätsärin veteraaniluokan punaisen nauhan saaneitten neljä parasta. Kertun tulos siis vet pun 4. :) Yhteensä veteraaneja kilpaili luokassa 7 kpl.


Seuraavan päivän, 8.1., voittajakolmikko punaisen nauhan saaneista veteraaneista. Kerttu tänään vet pun 2. :) Veteraaneja esiintyi luokassa yhteensä 6 kpl. Esiintyminen oli huomattavasti parempaa tänään, eikä nenä vienyt ollenkaan maahan makupalojen toivossa niinkuin edeltävänä päivänä.


Sisarpuolet taas yhteiskuvassa: Severi ja Helka. Severillä on upean punaruskeat merkit! <3
Enää hiukan reilu viikko olisi aikaa siihen, että Oili näytelmöi Turku KV:ssa. Mukavaa päästä näyttelyyn katselemaan taas ja toivottavasti näkyisi taas monia uusia koiranassuja! Turun näyttelypaikka on muutenkin kokemuksena uusi. Ja näyttelyn ruotsalainen tuomari myöskin. ;)

Vuoden 2011 purkitus

Vuoden viimeinen päivä on vierähtänyt käyntiin ja olisi kai aika purkittaa kulunutta vuotta ja tehdä lupauksia tulevalle vuodelle. Noh, jos ei niitä lupauksia, niin ainakin jotain summausta vuodesta.

KERTTU

2011: Pysyi hammasvaivoja lukuunottamatta terveenä ja hyvässä kunnossa. Fysiikka pelaa hyvin edelleen, jaksaa vielä normaaliin tapaan tehdä pitkiäkin lenkkejä. Mieli on edelleen virkeä ja ilkikurinen. Silmät ovat harmaantuneet entisestään, mutta tuntuu näköä olevan vielä tallella. Kuulo vaikuttaa hieman huonontuneen(tai sitten se on vaan muuttunut entistä valikoivammaksi..). Mätsäreitä Kerttu on käynyt siskon kanssa edelleen paljon ja sieltä on hienoja tuloksia veteraaniluokista. Kaikkein parasta tässä on kuitenkin edelleen nähdä se, miten Kerttu niin nauttii esiintymisestä ja siitä että pääsee tällaisiin tapahtumiin mukaan! Tänä vuonna täyttyi myös 10 vuoden rajapyykki siinä, minkä aikaa Kerttu on elämäämme rikastuttanut.

2012: Ikää tulee mittariin jo 13v. Toiveissa on edelleen virkeitä, mukavia ja terveitä päiviä koko vuodelle! Mätsäriharrastus varmaan jatkunee.

HELKA

2011: Harrastelut olleet jäissä ajan- ja mielenkiinnonpuutteen vuoksi. Näyttelykäyntejä kertyi kaksi: Viitasaaren huisi AVO ERI2 SA PN3 -menestys(jota muistellaan huvittuneina varmaan vielä kiikkustuolissakin! :D) ja syyserkkarin AVO H. Terveyspuoli on pysynyt hyvänä ja silmätkin tarkastettiin keväällä terveiksi. Selkä jumiutuu helposti edelleen ja sitä olen välillä koittanut itse hieroen availla. Kotioloissa Helka on edelleen aivan ihastuttava, rakastava ja helppo persoona, joka tahtoo olla kaikessa tekemisessä läsnä. Vieraista koirista se ei edelleenkään pidä taikka se asia tullut helpommaksi, mutta omassa laumassa ei ole minkäänsorttisia ongelmia ja Oili on nykyään huippu kaveri sen mielestä!

2012: Ei oikeastaan mitään suunnitelmia. Ehkä jokin näyttelykäynti ja muuten toki olisi kiva, että terveys pysyisi yllä ja muutenkin elämä normaaleissa uomissaan!

OILI

2011: Osaamistasossa ei tapahtunut oikeastaan juuri edistymistä(syy löytynee hihnanpään ajanpuutteesta ja motivaatio-ongelmista). Kaikenkaikkiaan Oili on aikuistunut vuoden aikana todella paljon etenkin fyysisesti, mutta myös henkisesti se on nyt etenkin loppuvuodesta kasvanut. Sisätiloissa se on nykyään melko rauhallinen ja huomaamaton, mutta ulkona varsin eläväinen ja tykkää leikkiä, juosta ja peuhata. Sosiaalisuutensa suhteen se on aivan ihana. Se ei arastele yhtään ketään ihmisiä ja kaikkien tapaamiensa koirienkin kanssa se on tullut moitteetta juttuun tähän mennessä. Riista sitä on alkanut nyt hieman enemmän kiinnostaa ja jänön perään on sinkoiltu muutaman kerran.. Muutenkin se on vähän kuriton tapaus ja kiellot menevät monesti kuuroille korville. Terveysjutut on olleet tähän mennessä kohdillaan ja keväällä silmä- ja polvitarkastuksista tuli priimaa tulosta. Näyttelyitä kierrettiin useampi junnuluokassa tulosten vaihdellessa EH:sta vara-SERTiin. Kaikenkaikkiaan Oili on aivan ihanan positiivinen hieman yksinkertainen nuori hupakko, joka tuntuu ajattelevan kaikesta positiivisesti ja nauttivan elämästään täysillä. Se tuntuu myös persoonallaan ihastuttavan monia ihmisiä.

2012: Joitakin näyttelykäyntejä. Lonkka-, kyynär- ja selkäkuvat jossakin vaiheessa todennäköisesti alkuvuodesta. Harrastus- ja tulostavoitteita lienee turhaa asettaa. :P

HIHNANPÄÄ

2011: Puursi ahkerasti pesulassa työhommissa lähes koko vuoden, teki talkootöitä näyttelyissä ja lappalaiskoiraporukassa. Sai hankittua itselleen opiskelupaikan ja haave klinikkaeläintenhoitajan urasta pääsi kokeilemaan toteutumistaan. Muutto Paimioon ja uuteen ympäristöön totuttelua. Näyttelyissä ja agilitykisoissa tuli käytyä useita kertoja kuvailemassa.

2012: Ahkeraa opiskelua ja paneutumista alaan. Olisi kivaa, jos koirien kanssa harrastamisen suhteen saisi mielenkiintoa palautumaan, mutta saas nähdä riittääkö edes aika.. Talkoohommiin koitan omalta osaltani osallistua niin paljon kuin resurssit sallivat ja näyttelyissä(plus erilaisissa kokeissa ja kilpailuissa) tulee varmaan käytyä katselemassa ja kuvailemassa. Tavoitteena myös koittaa toki kaiken ohella imeä kaikenlaista tietoa ja käsitystä lapinkoirista kaiken ohella!

Joulunviettoon

Niin se vaan äkkiä kääntyi syyspuoli vuodesta lopuilleen ja huomenna hiljennytään jo joulun viettoon! :)

Oilin kanssa matkailtiin Heli ja koiralauma matkaseurana viikko sitten lauantaina taas pitkästä aikaa savon maisemiin ja nyt onkin vielä vähän reilu pari viikkoa lomaa jälkellä ennen kuin on taas Paimioon paluun aika. Nopeasti vierähti reilu kuukausi Paimiossa ja paljon kaikenlaista uutta opittiin ja koettiin! Kotopuolessa ilahduttaa suuresti lumi, jota on sen verran että maa on kaikkialta edes jonkin verran valkoinen. Paimiossa sai totutella jokapäiväiseen vesisateeseen ja mustaan ympäristöön.. :P

Kerttu kävi toissa päivänä kontrollissa eläinlääkärillä ja eläinlääkärinkin mielestä kaikki turvotukset olivat nyt poskesta täysin poissa, hyvä juttu! :) Oli tujumpi antibiootti nyt vissiin pöpöihin purrut. Toivottavasti ei enää tämän jälkeen se juttu vaivaisi!

Mutta nyt toivottelemme koko porukan voimin hyvää joulua blogissa vieraileville! :)

Maisemanmuutos

Kohta alkaa olla kulunut jo viikko siitä, kun Oilin kanssa jätettiin Savon maisemat hetkeksi aikaa taakse. Lauantaina ajeltiin ensimmäiselle matkan etapille, Helin ja Saijan luo Kangasalalle. Matka meni hyvin ja ei varmaan mennyt kuin vartti perille päästyä, kun huomasin että lattialla oli jotain punertavaa ja niinpä niin, Oililla alkoi sitten juoksukin tähän samaan rytinään! Kyläily meni ihan hyvin ja kylläpä Oilia jaksoi ihmetyttää kissat! :D Aluksi ne olivat kovin pelottavia ja niitä piti hyyyyyyvin pitkäksi venyttäytyneenä kurkistella.

Vuorokausi vierähti nopeasti ja sunnuntaina sitten päivän kääntyessä iltaan jatkettiin matkaa Paimioon. Matka oli melko jännittävä pilkkopimeydessä, vesisateessa ja tien varressa seisoi yhdessä kohtaa jopa peura! Mutta perille päästiin lopulta kaikella kunnialla ja asetuttiin koulun päärakennuksen toiseen kerrokseen asuntolaan taloksi. Pariin kertaan piti Oilin murista ja pöhistä välillä oudoille rappukäytävän äänille, mutta yö meni jo sitten aivan rauhassa.

Nyt ollaan sitten totuteltu asuntolaelämään ja muutenkin uuteen ympäristöön. Kovin on erinäköistä seutu kuin kotosalla! Vähän joka päivä ollaan käyty etsiskelemässä ja kartoittelemassa erilaisia lenkkimahdollisuuksia ja niitä on alkanut ihan mukavia jo löytyä. Minä taas olen lisäksi saanut taas totutella opiskeluarkeen ja tuntuu että vaikka mitä on tullut jo opittua, erityisesti käytännön hommissa koulun klinikalla. Saas nähdä joskus minusta vaikka se klinikkaeläintenhoitaja vielä kuoriutuisi.. :P

Täällä maisemissa vietetään nyt sitten ilmeisestikin ihan useampia viikkoja ja sitten joululomaksi suunnataan kotiin.

Ja vielä muutama sananen kotoporukoistakin:

Helka jäi kotimaisemiin onnellisena, eikä ollut tippaakaan lähdössä mukaan, kun autoon Oilin kanssa pakkauduttiin. Isän kanssa oli metsälenkille vaan menossa. Täytyy vaan toivoa etteivät äitin lihapadat tuota aivan mahdotonta tulosta siihen mennessä, kunhan seuraavan kerran menen kotiin..

Kertulla alkoi taas meidän lähtöä edeltävällä viikolla vaivata hammasjutut ja taas ilmaantui samaan kohtaan poskeen turvotusta kuin missä sitä kesäkuullakin oli ennen hampaanpoistoa. Lääkärillä käytiin ja tulehdusta siellä kuulemma selvästi luitten uumenissa oli. Itse poistetun hampaan aukko oli ihan siisti. Ikenessä oli taas mädän ulostuloaukko ja mätää oli siitä muutamien päivien ajan satunnaisesti vähän ulos tullutkin. Lääkäri epäili sinne jääneen joko jonkin juuren palasen tai sitten vain yksinkertaisesti sinne on jäänyt jokin pöpö muhimaan. Nyt Kerttu sai sitten tuhdimman antibioottikuurin(3 viikon ajan) ja sen kuurin pitäisi kuulemma tehota tuollaiseen luussa olevaan tulehdukseenkin. Viikon päästä antibiootin loppumisesta pitää sitten mennä kontrolliin, että onko kuuri tehonnut toivotulla tavalla. Toivotaan että tämä nyt tepsisi, ettei tarvitsisi enää aukomaan ientä alkaa!

Mätsärissä Kerttu oli taas meidän lähtöpäivänä lauantaina 12.11. pyörähtänyt Kuopiossa ja tällä kertaa mummeli oli viiden koiran veteraaniluokassa vienyt voiton ja sijoittunut BIS-kehässä vielä 3. :)