Kohta alkaa olla kulunut jo viikko siitä, kun Oilin kanssa jätettiin Savon maisemat hetkeksi aikaa taakse. Lauantaina ajeltiin ensimmäiselle matkan etapille, Helin ja Saijan luo Kangasalalle. Matka meni hyvin ja ei varmaan mennyt kuin vartti perille päästyä, kun huomasin että lattialla oli jotain punertavaa ja niinpä niin, Oililla alkoi sitten juoksukin tähän samaan rytinään! Kyläily meni ihan hyvin ja kylläpä Oilia jaksoi ihmetyttää kissat! :D Aluksi ne olivat kovin pelottavia ja niitä piti hyyyyyyvin pitkäksi venyttäytyneenä kurkistella.
Vuorokausi vierähti nopeasti ja sunnuntaina sitten päivän kääntyessä iltaan jatkettiin matkaa Paimioon. Matka oli melko jännittävä pilkkopimeydessä, vesisateessa ja tien varressa seisoi yhdessä kohtaa jopa peura! Mutta perille päästiin lopulta kaikella kunnialla ja asetuttiin koulun päärakennuksen toiseen kerrokseen asuntolaan taloksi. Pariin kertaan piti Oilin murista ja pöhistä välillä oudoille rappukäytävän äänille, mutta yö meni jo sitten aivan rauhassa.
Nyt ollaan sitten totuteltu asuntolaelämään ja muutenkin uuteen ympäristöön. Kovin on erinäköistä seutu kuin kotosalla! Vähän joka päivä ollaan käyty etsiskelemässä ja kartoittelemassa erilaisia lenkkimahdollisuuksia ja niitä on alkanut ihan mukavia jo löytyä. Minä taas olen lisäksi saanut taas totutella opiskeluarkeen ja tuntuu että vaikka mitä on tullut jo opittua, erityisesti käytännön hommissa koulun klinikalla. Saas nähdä joskus minusta vaikka se klinikkaeläintenhoitaja vielä kuoriutuisi.. :P
Täällä maisemissa vietetään nyt sitten ilmeisestikin ihan useampia viikkoja ja sitten joululomaksi suunnataan kotiin.
Ja vielä muutama sananen kotoporukoistakin:
Helka jäi kotimaisemiin onnellisena, eikä ollut tippaakaan lähdössä mukaan, kun autoon Oilin kanssa pakkauduttiin. Isän kanssa oli metsälenkille vaan menossa. Täytyy vaan toivoa etteivät äitin lihapadat tuota aivan mahdotonta tulosta siihen mennessä, kunhan seuraavan kerran menen kotiin..
Kertulla alkoi taas meidän lähtöä edeltävällä viikolla vaivata hammasjutut ja taas ilmaantui samaan kohtaan poskeen turvotusta kuin missä sitä kesäkuullakin oli ennen hampaanpoistoa. Lääkärillä käytiin ja tulehdusta siellä kuulemma selvästi luitten uumenissa oli. Itse poistetun hampaan aukko oli ihan siisti. Ikenessä oli taas mädän ulostuloaukko ja mätää oli siitä muutamien päivien ajan satunnaisesti vähän ulos tullutkin. Lääkäri epäili sinne jääneen joko jonkin juuren palasen tai sitten vain yksinkertaisesti sinne on jäänyt jokin pöpö muhimaan. Nyt Kerttu sai sitten tuhdimman antibioottikuurin(3 viikon ajan) ja sen kuurin pitäisi kuulemma tehota tuollaiseen luussa olevaan tulehdukseenkin. Viikon päästä antibiootin loppumisesta pitää sitten mennä kontrolliin, että onko kuuri tehonnut toivotulla tavalla. Toivotaan että tämä nyt tepsisi, ettei tarvitsisi enää aukomaan ientä alkaa!
Mätsärissä Kerttu oli taas meidän lähtöpäivänä lauantaina 12.11. pyörähtänyt Kuopiossa ja tällä kertaa mummeli oli viiden koiran veteraaniluokassa vienyt voiton ja sijoittunut BIS-kehässä vielä 3. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti