Tänään aamulla suunnattiin jääll pilkille. Helka sai jo heti alusta asti kirmailla irtaallaan jäällä ja Kertunkin laskin sitten pohdinnan jälkeen vapaaksi pilkkirei'älle asetuttuani. Kerttu niin pyhästi taas lupasi olla kiltisti. Nooh alkuun meni hyvin ja koirat painivat lähietäisyydellä, mutta sitten Kerttuun iski selvästi kova halu mennä ja se sulki korvansa pyyhältäen kielloista huolimatta Helka kannoillaan metsään. Helkakaan ei tietenkään malttanut tulla luo, kun Kerttu-esikuva pinkoo sataa ja tuhatta metsään. Huutelin aikani ja lähdin sitten jatkamaan kutsumista metsään, jossa hankea oli kiitettävästi, kun Kannuksen vähälumisuuteen on talven aikana tottunut. Jonkin aikaa meni kunnes huligaanikaksikko ilmestyi näköpiiriin kovasti kuumissaan hankimaratoninsa johdosta. Hieman pidin puhuttelua kaksikolle tempauksesta ja sen jälkeen Kerttu varsinkin oli hyvin nöyrää koiraa, kun mentiin pilkkimistä jatkamaan. Jopas sitten totteli kuin unelma. Taas näitä erittäin "upeita" hetkiä koiranomistajana.. Huoh. Helkalta tapahtuma unohtui nopeasti ja se innoissaan touhusi kaivaen tassuillaan pilkkireikiä ja kauhoen jääpaloja suuhunsa. Pikkuahvenia oli sen mielestä hauskaa vahtia niiden pötkötellessä jäällä ja yksi ahven sai lopulta sellaista kyytiä Helkan leikkikaveriksi pakotettuna, että ei se ihan priimakuntoinen enää sen jälkeen ollut. Kotiin päästyä paistoin itselleni itsekkäästi suurimman ahvenen pannulla ja koirille pari pientä sinttiä ja mätipusseja, joilla saavat herkutella illalla.
Helkan yskä alkaa olla jo selätetty ja muutamien jo oireettemien päivien jälkeen se on nyt taas parina päivänä köhähdellyt muutaman kerran ihan lievästi. Helpolla kuiotenkin tällä kertaa selvittiin näemmä viime kertaiseen verrattuna. Huomenna kuitenkin pitäisi taas suunnata kouluun Kannukseen ja seuraavan kerran matkataan kotiin vasta kolmen viikon päästä, jolloin kotimatkalla poiketaan Lestijärvellä ryhmänäyttelyssä. Näyttelysuunnitelmia ei Lestijärven lisäksi olla hirveämmin keväälle tehty oman huhtikuulla alkavan työssäoppimisjaksoni takia ja lisäksi vähän vaikuttaa, että Helkakin taitaa pikkuhiljaa jo mietiskellä ekaa karvanlähtöään. Takajaloista nimittäin vaikuttaisi olevan jo villa irtaallaan. En ole uskaltanut lähteä karvaa vielä harjailemaan. Katsotaan josko pysyisivät edes nyt kolmen viikon ajan koirassa suht säädyllisesti kiinni, kun tuota karvaa ei mitenkään ole järin runsaasti muutenkaan. Saas nähdä miten nopsaan villanvaihto lähtee tuolta jaloista etenemään. Lapinlahden ryhmis voisi olla mahdollisesti ohjelmassa toukokuun lopulla, mutta se riippuu hyvin pitkälti karvatilanteestakin ja toisaalta tuomarikin taitaa siellä olla sama kuin Lestijärvellä, jos nyt oikein muistan.. Voi olla, että pyörähdetään Lapinlahdella vaikka turistina sitten katselemassa, kun kotikotoa se on kuitenkin mukavan lyhkäisen matkan päässä. Kevät painottunee harrastussaralla nyt varmasti enemmän tokopuolelle ja kunhan maat sulaa, niin jälkeäkin voisi taas herätellä henkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti