Syitä siihen miksi sterilaatioon päädyin oli Helkan lyhyet juoksuvälit, jotka ovat välillä olleet jopa alle 5kk ja tavallisestikin vain hitusen päälle 5kk. Juoksujen jälkeen on sitten mennyt sellainen pari kuukautta ja sitten Helka on ollut melko voimakkaasti valeraskaana. Valeraskaudesta päästyä on sitten kulunut hyvällä tuurilla pari kuukautta ja sitten ollaan juoksuiltu taas. Treenailujenkin kannalta tämä on ollut kovin ongelmallista. Ja jalostuksellista käyttöähän Helkalle ei olisi ollut sen luonteen takia tai Helkan ottamisen jälkeen ilmenneiden sukulaisten terveystulosten suhteen. Leikkauksessa mietitytti vaan se, että mahtaako se tehdä muutosta Helkan luonteeseen huonompaan suuntaan, koska se ei tällä hetkellä tule mitenkään erityisen loistavasti toimeen muiden koirien kanssa. Lähinnä siis uudempien tuttavuuksien, tutut koirat se sietää kyllä.
Vähän alle tunti operaatiossa kesti ja se meni hyvin. Lääkäri kommentoi kohdusta, että "onpas se ihan iso" ja minustakin se näytti melko suurelle verrattuna siihen, että olen nähnyt yhden synnyttämättömän nuoren nartun kohdun, joka oli lähinnä mehupillin paksuinen munasarjoineen. Kertun kohtu oli kyllä vielä huomattavasti suurempi, mutta se olikin yhdet pennut aikoinaan tehnyt ja muutenkin se oli kuulemma kolminkertainen normaaliin verrattuna. Tietysti Helkan edellinen juoksukin on nyt loppunut vasta noin kolmisen viikkoa sitten, että liekö siitäkin ollut vielä jotain palautumista jäljellä.
Nyt Helka nukkuu vielä noin kolmenkin tunnin jälkeen olohuoneen lattialla unetustaan pois ja välillä se on hieman vinkunut, vaikka saikin piikkinä kipulääkettä. Huomenna aamulla aloitetaan sitten kipulääke- ja antibioottikuuri. Kauluriin Helka saa tietenkin myös tutustua kunhan tokenee. Toivotaan että paraneminen lähtee tästä sitten hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti