maanantai 8. helmikuuta 2016

Jalostuspäivänäyttelyt ja alkuvuoden kuulumiset

Oili pari viikkoa leikkauksen jälkeen.Vielä tässä aika sporttinen vyötärönseutu!
Oili parantui leikkauksesta hyvin ja nopeasti. Kovasti joutui menoa toppuuttelemaan ulkosalla varsinkin, vaikka hihnassa kävelyillä käynnit hoidettiinkin. Tikit poistin 11 vrk leikkauksen jälkeen ja haava oli silloin siisti ja sulkeutunut. Haavasuojapuvun käyttökin lopetettiin sitten seuraavana päivänä tikkien poistamisesta. Nyt masua koristaa jo mukava alkava karvapeite pohjavilloineen ja muutenkin leikkauksesta johtumattoman karvanlähdön jäljiltä turkkia on alkanut tulla vauhdilla takaisin. Saas nähdä missä vaiheessa tulee sitten se varsinainen leikkauksen jälkeinkin karvan alasajo. ;)

Oili kepin perässä.

Hildan, Oilin ja Raijan kepinveto.

Muuten Oili on voinut edelleen todella hyvin, eikä lonkista ole nyt ollut oireita. Lokakuun jälkeen, kun kipulääkkeet kokeeksi lopetin, ei niitä ole kertaakaan tässä välillä tarvittu. Oili liikkuu innokkaasti ja iloisesti, leikkii Raijan kanssa ja kahlailee hangessa ihan entiseen malliinsa. Ja hypähtää monta kertaa päivässä sohvalle unille! Jumppailuja ja venyttelyjä ollaan edelleen pidetty päivittäisessä ohjelmistossa lukuunottamatta parin viikon sairaslomaa silloin tammikuulla kohdunpoiston jälkeen. Jahti&Vahti nivelravinteella ja lohiöljyllä mennään edelleenkin.


Raija aloitti juoksunsa myöhässä ja nyt hujahti jopa 8kk edellisistä juoksuista. Hildan kanssa ovat melkoinen riekkukaksikko pihalla ja tekemistä ja leikkiä riittää.

Hilda ja Raija
Hilda ja Raija



Hilda ei ole vieläkään ekoja juoksujaan tehnyt. Muilla U-sisaruksilla on kaikilla jo ekat koitokset pidetty. Muuten Hilda-Hildur on varsin energinen ja touhukas tapaus. Äidin villasukan se on operoinut ja monta pehmolelua, mutta ei sen suurempia tuhotöitä. ;) Kiltti se on ja hyvin avoin kaikelle ja kaikille. Ei tunnut myöskään paljoa stressiä ottavan, vaikka minäkin olen sitä jos jonkinlaisille reissuille vienyt mukaan. Mutta on se myös itsepäinenkin - ihan kuin emänsä.

Hilda

Helkalla asiat on entisellä mallillaan. Vahtaa omaa pihaansa ja äitiäni sekä pitää muut koirat nuhteessa.

Helka

Ja sitten jalostuspäivänäyttelyihin. Meidän kaartista esillä oli tänä vuonna juuri vuoden täyttänyt Hilda. Lapinkoiranarttujen junioriluokassa esitettiin yhteensä 14 narttua ja Hilda ansaitsi tulostililleen EH:n esiintyen taas kerran nätisti ja maltilla. Tuomarina nartuilla oli Jaana Hartus. Miellyttävä tuomari, joka koiraa tutkiessaan jutusteli leppoisasti niitä näitä minulle esittäjänäkin.

"Keskikokoa hieman kookkaampi. Aavistuksen pitkälinjainen, erittäin hyvä tyyppinen narttu, jolle toivoisin enemmän raajaluustoa. Hyvä ryhti. Varsin lupaava, täyteläinen pää. Vahva kuono. Hieman lyhyt olkavarsi. Pitkä askelmitta, johon toivoisin enemmän kepeyttä ja joustoa. Karvapeite voisi olla karheampaa. Suhtautuminen tuomariin: käsiteltävissä."
JUN EH

Mustien synttärit

Mustien mutiaisten synttärirupeaman aloittivat 28.1. Miskajasmin U-pennut, eli Oilin 6 tytärtä. Kaikilta sain kuulumisia synttäripäivänä ja mukavasti tuntuu kaikilla menevän. Tyytyväisiä ovat kuulemma kaikki koira- ja rotuvalintoihinsa olleet. 3 näistä tytöistä menikin täyttämään ensimmäisen koiran tai ensimmäisen lapinkoiran virkaa perheisiinsä. Olen erittäin tyytyväinen ollut kaikkien saamiin hyviin koteihin, joissa niitä on pidetty hyvin ja rakkaina perheenjäseninä. :) Useamman kanssa sovittiin myös taas treffejä tälle alkaneelle vuodelle. Tässä lähes jonkinlaista tuoreempaa kuvaa. Ulriitasta minulla nyt ei ole tuoretta kuvaa, mutta täytyy käydä Yodaa moikkaamassa lähiaikoina, niin ehkä asia korjaantuu.

Ukuliina "Hilda"

Hilda 1v.

Uljaana "Ulle"

Ulle tammikuussa 2016.

Unnikki "Ellu"

Ellu pienenä tyttönä ja joulukuussa 2015.

Unariina "Riina"

Riina tammikuun alussa 2016.

Unelmiina "Miina"

Miina 1v.

Seuraavana päivänä 29.1. täytti Oili-mamma sitten vuorostaan vuosia, 6 vuotta tänä vuonna.

Oili 6v.

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Yskäkaranteenia ja Oilin kohdunpoisto

Vuosi vaihtua hujahti taas, niin se vaan aika menee. Joulu meni mukavasti ja nopeasti, kun oli taas pari paikkaa vierailtavana. Joulupäivänä Oili alkoi yskimään, joten niinpä se oli meillekin kennelyskä löytänyt kuitenkin tiensä, vaikka monta viikkoa sitä olikin jo väistelty. Paljon sitä olikin liikkeellä täällä Savossa joulun alla. Oilin suhteen vähän jännäsin, että miten pitkään yskä sillä kestää, kun olin juuri jouluviikolla ehtinyt varata sille sterilointiajan vuoden alkuun. Onneksi yskä kuitenkin lopahti kolmessa päivässä, eikä ollut Oililla kovinkaan raju. Muutama limaisen kuuloinen yskähdys silloin tällöin per päivä. Leikkausaikaan jäi viimeisistä yksimisistä aikaa viikko, joten se ei onneksi sitten leikkuupäivää turmellut.

Uuden vuoden aattona suunnattiin taas Kuuslahteen, jossa muuten oli tänä vuonna oikein ekstrarauhallista paukutteluiden suhteen. Tuntui ettei lähistöstä kuulunut oikein mitään ennen kahtatoista. Koirat viettivät illan rauhallisina sisällä, kun olivat lenkkinsä tehneet jo päivällä. Kukaan ei tainnut tajutakaan, että päivässä oli jotain erilaista. Noh, illalla sitten yllättäen alkoi Hildaakin yskittää, joten ei se kennelyskä päästänyt vieläkään otteestaan!

4. päivä oli Oilin steriloinnin vuoro ja suunnattiin Siilinjärvelle yhdeksäksi. Sydän kuunneltiin ja ei kun unten maille. Oili nukahti tuttuun tapaan kymmeneen minuuttiin ja minä jatkoin matkaa vanhemmille odottelemaan Oilin hakemista. Varttia yli kahden olin sitten potilasta hakemassa. Leikkaus oli mennyt ihan normaalin hyvin ja lääkkeet(4vrk:n kipulääkkeet ja antibiootit) ja ohjeistukset matkaan saatuani Oili hoippui minua vastaan. Omin jaloin käveli tokkurassa ulos asti, mutta totesin että autolle on sen verran matkaa, että nappaan sen syliini. Autoon se nukahti heti fleecepeittojen väliin.

Kotona uni jatkui vielä monta tuntia ja kuuden jälkeen Oili heräsi ollen sitä mieltä, että nyt on nälkä. Ruoka maistui hyvin ja sitten suunta ovelle. Pissit tehtiin reippaasti pihalle. Sitten taas unta palloon lisää ja ilta meni enempi ja vähempi torkkuessa. Illalla Oili oli jopa hypännyt salaa sohvalle, mitä säikähdin kovasti siellä sen nähdessäni! :O Enpä olisi edes ajatellut, että sille tulisi samana iltana edes mieleen koittaa hyppiä. Sohvalle piti siis kasailla vähän esteitä Oilin tielle. Nukkumaan käydessä Oili seisoskeli jonkin aikaa ja etsi paikkaa, mutta sai kuitenkin aika pian käytyä makuulle ja yö meni hyvin.

Seuraavana aamuna noustiinkin sitten jo viiden jälkeen pissalle, kun edellisiltana viimeisellä ulkona käynnillä ei ollut muuta toimintaa kuin pupun pananoiden syöntiä ja jälkien haistelua. Nukuttiin vielä tovi ennnen kuin varsinaisesti herättiin. Taas Oililla oli vähän vaikeaa asettua makuulle, eikä edes omalta suosikkipediltä meinannut asentoa löytyä. Päivällä makuullemeno alkoi se paremmin sujumaan ja oma peti valikoitui sitten suosikkipaikaksi. Ulkona Oili oli reipas kävelemään ja vähän leikki jo kepilläkin itsekseen. Kakat sai illalla ekan kerran leikkuun jälkeen tehtyä.

Tänään otettiin pois haavan päällä ollut melko iso "laastari". Olikin aika tiukassa kiinni, mutta hyvien makupalojen avulla saatiin operaatio suoritettua rauhassa ja ilman kiljumista, vaikka vähän pelksinkin Oilin reaktiota sitä pois otettaessa. Haavataitoksen alta paljastui siistin näköinen kuiva haava, hyvä! :) Vuotanut ei ollut näköjään juuri yhtään.

Eli nytpä sitten parannellaan ja seuraillaan haavan parantumista, mutta hyvälle vaikuttaa tähän asti ja nopeaa on paraneminen tässä lähipäivinä ollut.

Yllään Oililla on ollut joustavasta naisten aluspaidasta muokkaamani haavasuojapuku ja se on toiminut hyvin. Haavaa ei pääse nuolemaan ja muovikuuppaa ei ole tarvinnut käyttää. (Toki meillä sellainenkin kaiken varuiksi löytyy.) Alla olevassa kuvassa Oili esittelee pikkumustaansa. :)


keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Hyvää Joulua!

Täällä alkaa jo olla kaikki pieniä valmisteluja vaille valmis joulun tuloon, joten alamme rauhoittua joulun viettoon. Lumitilanne on ollut Savossa kehno ja melko vaihteleva, joten saa nähdä onko huomenna ripaustakaan lunta maassa, vaikka tällä hetkellä vähän jotain valkeaa taivaalta leijaileekin. Mutta koitamme löytää joulumieltä kaikesta muusta. Eiköhän se onnistu.

Hyvää joulua kaikille blogia silmäileville! :)



Ehkä koitan vielä saada aikaan jonkin kirjoituksen koonniksi tästä vuodesta ennen kuin siirrytään taas uuteen vuoteen.

5.12.2015 Helsinki Winner -15



Hilda oli matkassa mukana 4 naisen ja 4 koiran reissulla sateisessa Helsingissä 5.12.2015. Erittäin hauska reissun kaikin puolin ja Hilda käyttäytyi taas kokeneen reissaajaan tavoin autossa ja hotellilla. Eikä Messukeskuksen vilinäkään sitä hätkäyttänyt ja esiintyminen kehässä hoidettiin kauniisti. Arvostelu ja  tuloskin ovat erittäin kivat nuorelle koiralle. :)

tuomari Tuula Pratt:
"Kaunis pää ja ilme. Nartulle sopiva rungonpituus, mutta voisi olla kaikenkaikkiaan tiiviimmässä kunnossa. Kaunis kaula ja ryhti. Sopivasti kulmautuneet raajat. Ikään sopiva rungon voimakkuus. Hieman jyrkkä lantio ja alaskiinnittynyt häntä, joka helposti tipahtaa. Saisi liikkua ulottuvammalla ja voimakkaammalla askeleella. Hyvä turkki. Suhtautuminen tuomariin: rodunomainen lähestyttäessä."
JUN EH

perjantai 23. lokakuuta 2015

Dobo Recovery -kurssi

7.9. aloitimme Oilin kanssa jumppaamisen Houndyn Anita Pesosen ja eläinfysioterapeutti Susanna Vartiaisen yhteistyössä järjestämässä Dobo Recovery -kuntoutusryhmässä. Kurssi oli suunnattu koirille, joilla on erityistarpeita:

"- lihasongelmia: atrofiaa, lihasheikkoutta tai toistuvia jumeja
- leikkauksen jälkeinen tarve kuntoutukseen: ristiside, Legg Perthess, patellaluksaatio tai murtuma
- selkäongelmia: spondyloosia, välilevyongelmia tai neurologisia oireita
- nivelrikkoa yhdessä tai useammassa nivelessä
- lonkkaniveldysplasia: lonkkakuvauksesta jokin muu kirjain kuin A tai B"

Harjoituskertoja kurssiin kuului 5 ja harjoitteluajanjaksoa meidän kurssillamme kertyi 6 viikkoa, sillä välissä oli yksi viikko jolloin kurssikerta ei ollut. Kurssiin sisältyi fysioterapeutin alku- ja lopputarkastukset sekä seuranta kuntoutuksen aikana sekä kullekin koiralle henkilökohtaiset kuntoutusohjeet. Kurssikerroilla oli kierreltävänä erilaisia harjoituspisteitä ja temppuratoja. Niihin kuului esim. tasapainotyynyillä ja ilmapatjoilla harjoitteita, puomeja joiden yli koira joitui jalkojaan harkiten nostelemaan sekä pyörimisliikkeitä takajalkoja käyttäen.

Oilille sain suosituksia kurssiin Susannan luona hieronnassa käydessämme. Kahdelta ensimmäiseltä järjestetyltä kurssilta oli kuulemma saatu positiivisia tuloksia jokaisen niille osallistuneen kohdalla ja Susanna uskoi Oilinkin hyötyvän tästä kurssista syvien lihasten vahvistamisen muodossa.

Aiemmassa kirjoituksessa jo jotain mainitsinkin Oilin kohdalta kurssista, mutta tässä nyt vielä kokonaisuudessaan jokusia huomiosta Oilin kuntoutustaipaleesta.

1. kurssikerta ja 1. kuntoutusviikko:
Oili oli todella väsynyt ensimmäisen kurssikerran jälkeen. Oikea puoli oli Oililla selkeästi heikommassa kunnossa ja takajalat olivat huonolla käytöllä harjoitteissa. Väsyi selkeästi jo kotiharjoitteistakin ja lähätteli jonkin verran niiden jälkeen.

2. kurssikerta ja 2. kuntoutusviikko:
Kurssin jälkeen taas väsähtänyt ja häntä nuupotti. Toisella treeniviikolla huomasi että kotitreenejä alkoi jaksaa tehdä paremmin.

3. kurssikerta ja 3. kuntoutusviikko:
Kurssikerran jälkeen todella väsynyt ja häntä alhaalla lähdettiin taas jäähdyttelykävelylle. Susanna oli sitä mieltä, että Oili oli taas alkanut käyttää paremmin takajalkojaan tehtävissä. Vointi oli myös näiden kolmen viikon aikana kotona melko vaihtelevaa. Välillä (erityisesti aamuisin) Oili oli hieman ponneton lenkeillä ja kävelyillä, ja laahusti välillä perässä. Ylämäissä kulkeminen oli sille myös välillä rankkaa. Välillä taas oli ihan pirteä ja kulki kävelyillä hyvin. Aloin antamaan Oilille taas päittäin kipulääkettä. Toisaalta toisen ja kolmannen viikon ilmaantui pitkästä aikaa muutamia leikkiyrityksiä Raijan kanssa. Kolmannen viikon loppupuolella Oilin meno kävelyillä alkoi reipastua.

4. kuntoutusviikko:
Oili pirteä ja hyvin liikkuva lenkeillä ja näin sen pitkästä aikaa joka venyttelevän varovasti takajalkojaan loppuviikosta!

4. kurssikerta ja 5. kuntoutusviikko:
Kurssikerran jälkeen Oili lähti reippaasti häntä pystyssä kurssilta loppuverryttelylenkille. Puolivälissä viikkoa Oili nähtiin ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa sohvalla omatoimisesti sinne hypättyään, sekä sängyn alla!! Lenkeillä meno oli kokonaisuudessa reipasta, eikä laahustamista näkynyt. Leikkiä on Raijan kanssa myös ollut.

Kukonveto käynnissä!


5. kurssikerta ja 6. kuntoutusviikko:
Hienosti jaksoi Oili taas kurssikerran harjoitukset ja pirteänä poistuttiin taas lenkille. Ohjaajat olivat yhtä mieltä kanssani, että edistystä on Oilillakin tullut paljon ja käyttää erityisesti takasiaan nyt paremmin. Jumeja ei Oililla nyt tuntunut olevan ja Susanna kehui, että hyvin liikkuu nyt lanne/lantiokin. Yleinen ilmekin sillä oli tekemiseen viikkojen aikana muuttunut. Edelleen Oili jatkoi sohvalle hyppäämistä ja sängyn alla nukkumisia. Venyttelevän olen sen nähnyt nyt itseään enemmän, myös takajalkoja. Pidemmät lenkit useammankin kerran päivässä sujuivat todella hyvin. Lelujaan alkoi myös kantelemaan ja Raijan kanssa leikkimisyrityksiä joutui välillä vähän toppuuttelemaankin, kun itse pelotti että meno menee Oilin kannalta liian rankaksi.

5. kurssikerran jälkeen suoraan sohvalle lepäämään!


Nyt on meneillään 7. viikko ja lopetin maanantaina kokeeksi kipulääkkeen käytön. Oili on edelleen tehnyt jumppajuttuja todella hyvin ja lenkeillä ollut hyvin liikkuva ja virkeä. Sohvalle hyppää edelleen välillä nukkumaan ja sängyn alla käy välillä unilla. Leikkimistä on esiintynyt edelleen ja takajalkojen venytyksiäkin on nähty, eli vielä ei ole ainakaan kipulääkkeettömyyskään vienyt tilaa huonommaksi. Seuraillaan tilannetta.

Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen kurssin antiin ja hyötyyn käytännössä, ja siihen yksilölliseen harjoitteluun, mikä jokaisen kurssilaisen ongelmat huomioon ottaen suunniteltiin! Todella paljon oli hyötyä Oilille ja selkeästi sen lihaskunto parani. Jumitkin ovat nyt pysyneet poissa. Yhtä päivää lukuunottamatta, kun olin itse Lahden reissulla, tehtiin joka päivä jumppaa ja sama tahti ollaan pidetty edelleen. Rutiiniksi on nyt muotoutunut, että joka päivä tehdään venyttelyt ja joka toinen lisäksi tasapainoharjoituksia ilmapatjalla/tasapainotyynyllä ja joka toinen päivä tasapainotyynyn kiertoa oikealle ja vasemmalle takajaloilla (etujalat siis tasapainotyynyllä).

Hyvillä mielin jatketaan nyt jumpaten ja toivotaan, että näin saan Oilin pidettyä pitkään vielä kunnossa! :) Suosittelen kurssia lämpimästi tällaisista ongelmista kärsiville!

Ostin Oilille myös ortopedisen pedin memory foam -täytteellä ja se on myös 
ollut mieluinen unipaikka. Testattu kelpaavan myös Raijalle ja Hildallekin!

Lahdessa erkkarireissulla

Edeltävän päivän myrskyn jälkeen 3.10. aamulla startattiin Savosta viiden naisen ja kahdeksan koiran seurueella kohti Lahtea. Minulta matkaan lähti Hilda. Matka sujui hyvin ja nopeasti hyvässä seurassa, ja niinpä sitä oltiin pian Lahdessa. Ensin pistäydyttiin silmätarkastus- ja verinäytteenottopaikalla, jossa osa koiraporukasta tarkastutti silmiään terveiksi ja parista vuodatettiin verta geenitestejä varten. Hildan kanssa hengailtiin kauniissa aurinkoisessa syyssäässä ulkona sen aikaa. Todella hyvin ja rauhassa matkusti Hildakin, vaikka oli ensimmäistä kertaa elämässään asuntoautossa ja taisipa olla ensimmäisiä kertoja kevythäkissä suljettunakin. ;)

Testien jälkeen suunnattiin hotelli Cumulukseen keskustaan ja tavaroiden sisälle roudaamisen jälkeen asetuttiin hetkeksi aloillemme, ennen kuin suunnattiin syömään ja mahan täytön jälkeen Lappalaiskoirat ry:n syyskokoukseen hotellia vastapäiseen rakennukseen. Pitkälle iltaan venynyt kokous oli kaikin osin melko mielenkiintoinen ja mielipiteitä riitti laidasta laitaan. Koirat olivat rauhallisia kokouksesta palatessamme ja ilmeisesti siellä oli koisittu urakalla matkan jäljiltä.

Seuraavana aamuna sitten vaatteet niskaan ja tavaroita autolle roudaamaan. Aamupalalle ja sitten nokat kohti näyttelypaikkaa raviradalle. Oltiin hyvissä ajoin taas paikalla ja rauhassa ehti laitella häkit pystyyn ja käyttää koirat tarpeillaan. Hilda oli innoissaan koirapaljoudesta. Minulla oli kuvauspesti lapinporokoiranarttujen ja suomenlapinkoirapentujen kehällä. Hilda saikin siinä tovin odotella vuoroaan. Sää onneksi suosi kuvien ottoa ja oli sopivasti pilvistä. Hildan luokkaa, 7-9kk:n ikäiset narttupennut oli sitten sen kehän viimeisenä. Yhteensä lapinkoirapentuja oli ilmoitettu näyttelyyn n. 30 kpl - valtava määrä! Hildankin luokassa oli yhteensä kahdeksan pentua. Olen todella tyytyväinen Hildan esiintymiseen. Malttoi hyvin seistä paikoillaan, antoi nätisti tutkia ja ravasi hyvin. Hilda sijoittuikin lopulta neljänneksi. :)

Tuomarina Rune Fagerström ja tulos 7-9kk narttupennut PEK4.

"8kk, hyvä koko. Hyvät nartun mittasuhteet. Vahva hyvänmallinen pää. Hyvät korvat. Hyvä kaula. Pysty olkavarsi, vielä hyvin kapea edestä. Hyvä rungon syvyys. Sopivat takakulmaukset. Häntä saisi kiertyä paremmin. Riittävä luusto. Esiintyy ja esitetaan hyvin. Hyvät sivuliikkeet."


kuva: Sophie Lindström