Helkalla vauvakuumetta ilmassa

Niin vaan suoriuduttiin taas kennelvuorosta Kannuksessa ja nyt ois sitten 9 viikkoo vuoroja jo takana ja yksi viimeinen enää edessä ens syksynä. Helka sai viettää kyllä taas melko tylsän viikon, kun mulla ei hirveämmin ollut aikaa ja jaksamista mihinkään ylimääräiseen touhuamiseen. Mutta hyvinhän tuo sen otti taas, kuten aina.

Eilen kun tultiin kotiin, niin Helka sitten syöksyi heti mun sänkyyn ja käpertyi sinne kumikana vierellään. Pitkin iltaa se sitten kanniskeli lelujaan piippaillen muutenkin ja vei niitä sänkyyn ja sängyn alle.. Pihalla sitten lautapinon alla kävi mylläämässä pesää. Eli joo, valeraskaus täällä taas näköjään, vaikkei Kannuksessa siitä vielä ollu havaintoja. Tällä hetkellä pentueessa on havaittu kumikanan lisäksi mm. tiikeri, porsas, pari sukkaa ja kengänpohjallinen. Saas nähdä ilmaantuuko uusia lapsia vielä. Aika kirjavalle näyttää tuo pesue - liekö useampia isiä. ;)

Tänään sitten oltiin kotona sen verta aktiivisia, että käytiin jäällä lenkkeilemässä. Minä luistimilla liikkeellä. Menomatka(4km) mentiin reippaasti pariin kymmeneen minuuttiin ja paluu tehtiin sitten vähän rauhallisempaan tahtiin niin, että Kerttu pystyi ravaamaan. Matkaa kertyi siis luistimilla yhteensä 8km ja tunnin päästä lähdöstä oltiin jo takaisin lähtöpaikassa. Helka sai juosta vapaana ja se varmasti urheilikin mua ja Kerttua vielä reilusti enemmäm. Takaisin päin tullessa Helka meinas olla vähän tottelematon ja lähti juoksemaan jäällä mennyttä hevosta kohti kuuntelematta mun huutoja, mutta älys se kuiteskii sitten kääntyä takas useita kymmeniä metrejä ennen heppaa. Kerttu oli sitä mieltä tullessa, että se tartti energiaa ja pisti jäältä jäätynyttä kalaa poskeensa. Helka tyytyi pariin kertaan poimimaan suuhunsa hevosenmunkkeja.. Vähän meinasi tassuihin paakkuuntuva lumi haitata varsinkin tullessa ja niitä paukeroita piti sitten jyrsiä välillä pois. Kyllä koiria uuvutti sitten kotiin tultua, eikä Helkakaan ole tänään illalla suuremmin keskittynyt äitinä oloon, vaikka heti ovella ennen kuin pääsi sisälle, niin mourusikin kummasti ja vinkui. Ilmeisesti muisti siinä lapsensa ja mietti, että miten ne oli pärjänneet. Mutta kylläpä oli kivaa meillä kaikilla! Toivottavasti ehditään vielä ottamaan uusiksi joku päivä ennen kuin jäälle tulee enemmän lunta! :)

Muuten ei kait mitään suuremmalti ihmeellistä. Parin viikon päähän Helka on nyt sitten ilmoitettu näyttelyyn Kuopion jalostuspäiville. Ei juurikaan muuta merkintää kalenterissa muuten. Helmikuulle on useampi mätsäri tiedossa ja sisko ilmeisesti vie Kerttua sitten niihin. Pääsee Kepa taas kehäilemään. :)

Paljon onnea Kerttu 10v.!

Suurensuuret onnittelut rakkaalle Kertulle! <3 10 vuottaa ikää täynnä ja tänä keväänä tulee 8 vuotta täyteen yhteistä taivalta. Paljon kivaa on yhdessä koettu ja toivottavasti koetaan vielä paljon lisää!

Onnea!

Joulunodotusta

Niin se vaan on joulukuu vierähtäny vauhdilla ja Joulukin on enää muutaman päivänä päässä. Voittajanäyttelyreissu tuli päälle viikko sitten tehtyä ja olipas mukavaa taas kerran. Nyt viime päivien ajan on sadellut lunta tiuhaan tahtiin ja näyttäisipä sääkin nyt pakastuvan, vaikka melko lauhaa on ollutkin. Koirat nauttivat ja piehtaroivat lumessa. Helkakin on nyt löytänyt lumessakierimisen ihanuuden ja mönkii hangessa kuin mikäkin maunomato! :)

Muutama jouluinen kuva tytöistä - Hyvää Joulua!:

Helka ja Kerttu

Helka ja Kerttu

Kerttu esittelee taitojaan

Kerttu jälleen Best In Show!

Piipahdettiin tänään taas Kertun kanssa match show'ssa Kuopiossa ilmeisestikin viimeistä tälle vuotta. Helka sai juoksuisena jäädä kotiin. Savon Seudun Vinttikoiraharrastajat olivat taas saaneet aikaan hienon ja hyvinjärjestetyn mätsärin. Tuomarina veteraaneilla toimi Tuija Hynynen ja Best In Show'n pähkäilivät yhdessä miehensä Petri Hynysen kanssa.

Arvostelu sujui sutjakasti ja junior handlereiden ja nuorten koirien jälkeen Kerttu pääsi siskon kanssa kehään. Veteraaneja oli tänään ilmaantunut paikalle 4 kappaletta Kerttu mukaanluettuna. Neljänneksi sijoittui tanskandoggi, kolmanneksi villakoira ja whippetin kanssa Kerttu kävi vielä muutaman kierroksen taiston kahdestaan, ennen kuin tuomari valitsi Kertun ykköseksi.

Kerttu veteraanikehässä

Aikuisten ja pentujen luokkien arvostelujen ajan odoteltiin ja sitten alkoi BIS-kehä, johon osallistui kaikkien luokkien voittajat, eli yhteensä 7 koiraa. Yksi toisensa jälkeen koiria sijoitettiin järjestykseen ja Kerttu jäi lopulta kehään kaksin löwchenin kanssa. Taputuksien saattelemana mentiin vielä kehää ympäri ja tuomarit ojensivat punaisen ruusukkeen Kertulle!

Tuomarit ja BIS-koira esittäjineen

Kyllä Kerttu taas nautti saamastaan erityishuomiosta ja päästessään esiintymään! :) Vähän se meinasi taas välillä olla kärsimätön makupalaa odotellessa, mutta ihan kivasti esiintyminen sujui ja häntä viuhtoi innoissaan edestakaisin. Menestyksensä se tuntuu jotenkin aina tajuavan ja kuvaa otettaessa pomppi innoissaan yläpystyä. :D Kotiinviemisinä mukaan lähti Royal Canin -ruokasäkki, muovinen ruuansäilytysastia, keltainen koirapyyhe, jätti-iso pokaali, pari kappaletta ruusukkeita, salukinmuotoinen pipari ja heijastin.

Nyt rouva BIS-koira köllöttelee tyytyväisenä pihalla kiepissä miettien varmaan päivänsä saavutuksia.

Juoksut

Helka muutama viikko takaperin Kannuksessa

Helkan kolmannet juoksut alkoivat viikko sitten maanantaina. Aika hyvin meni nappiin, kun tuota edellistä viikkoa veikkailinkin alkamisajankohdaksi. Huomasin illalla, että Eemeli kuljeskeli nokka tiiviisti Helkan perässä kiinni ja nuoleskeli lattiaa Helkan siinä istuttua. Tarkistin sitten heti peräpään ja joo, juoksuhan se oli. Melko tarkalleen viisi kuukautta on aikaa edellisestä juoksusta eli pikkuisen vähemmän kun edellisten välillä. Pihalla ulkoilut menevät nuuhkutellen ja neiti on ihan omissa maailmoissaan välillä.

Sikäli ihan hyvää saumaan tuo tuli, että ehdittiin kotiin parhaiksi päiviksi, eikä pojilla ole Kannuksessa kamalaa kiusausta herkkupepusta. Ja tosiaan, nyt ollaankin sitten Siilinjärvellä parin kuukauden ajan lukuunottamatta viikkoa kolme ensi vuonna. Asiat meni nyt niin, ettei ole edes työssäoppimista tehtävänä koko aikana, joten ihan on omassa vallassa että miten sitä muutaman kuukauden käyttäisi.. Lomaillen ainakin juu. Sen tarpeessa alkaa viime aikojen tapahtumien jälkeen ollakin. Vaan saas nähdä mitenkä pian kyllästytään. Voisin veikata, että Kannusta alkaa taas äkkiä kaivata.

Kerttu jakselee hyvin ja on kasvatellut tuuheampaa turkkia. Kovasti se on mielissään, kun taas kuukauden tauon jälkeen tultiin kotiin. Innoissaan leikittäisi Helkaa pihalla.

Helkan viralliset lonkka- ja kyynärtulokset ja muutama köh

Helkan lonkka- ja kyynärkuvat oli nyt sitten pari päivää sitten virallisesti lausuttu Kennelliitossa ja tulokset olivat kerrassaan yllättävät! Sain ruokatunnilla Minnalta käskyn soittaa hälle heti ja olin jo ihan paniikissa, että mitä ihmettä on tapahtunut! ;) Soitin sitten ja sain kuulla, että Minna oli kysynyt ohimennen muita asioita kysellessään, että onko Helkan kuvat jo lausuttu. Ja olihan ne. Sain ensin kuulla että toinen lonkka oli saanut arvion B ja ajattelin sitten jo mielessäni, että voi ei se on tietenkin se parempi lonkka, eikä sekään ollut A:n arvoinen kuten epäilin. Vaan sitten Minna sanoikin, että toisen lonkan tulos on A, joten tämän B-lonkan piti siis olla se huonompi osapuoli, jonka löysyyttä ja tuomiota olen kovasti muehtinut!! :D Tulos siis lonkkien osalta B/A eli hurjan tyytyväisiä ollaan ja B:n lonkastakaan ei mitään erityistä huomioitavaa, vaan kuin että se on vähän löysä. :) Kuvannut eläinlääkärihän arveli, että tämä löysempi lonkka voisi vielä asteen verran kiinteytyä ajan mittaan ja sen voisi sitten kuvauttaa uusiksi joskus, mutta kyllä tämä tieto on jo ihan tarpeeksi hyvä, jotten tunne mitään tarvetta uusintakuville. Niin joo ja kyynärät saivat myös oletetun tuloksen ja tulos on 0/0 eli kaikki kunnossa niiden osalta. Kyynärtulokset meinasi mennä puhelimessa ihan ohi ja piti niitä vielä kysyä ihan uudelleen lonkkajärkytyksissä. :D

Mutta joo nyt on hyvät fiilikset ja keskiviikko meni kieltämättä vähän pilvilinnoissa lennellessä. ;) Ehkä minä nyt sitten kuitenkin sain agilitykoiran. :) Helkan kannalta oon tuloksesta tietenkin erityisen mielissäni ja ihanaa tietää, että se on luustollisesti terve eikä sen tuskin tarvitse tuntea tuskaa ainakaan sen asian suhteen. Terveys on sellainen asia mitä todella arvostaa.

Helka yskähteli nyt myös muutamana päivänä tällä viikolla lievästi ja vaikka yskä ei ollutkaan ihan samankuuloista kuin mitä edellisillä kerroilla, niin voisi olettaa kuitenkin että se oli jonkinlainen lievä esiintymä kennelyskästä. Mutta se meni nyt sitten jo ohi ja eikä sinänsä ole haittaa, kun parin viikon karanteenissa ollaan muutenkin ja mitään näyttelysuunnitelmiakaan ei tälle vuotta ole.

Lisäys: Niin ja unohtui mainita, että Kerttu teki viime viikonloppuna, 16.11., taas hienon mätsärituloksen siskoni kanssa voittaen veteraaniluokan(tosin Kertulla oli vain yksi kilpakumppani) ja vieden ykkössijan myös Best In Show'ssa! :) Kerttu oli tällä kertaa kuulemma esiintynyt oikein erityisesti edukseen. Ruokasäkkiä ja ruusuketta oli taas tullut palkinnoksi. Hyvä Kerttu! <3

Köhää Kannuksessa, hiljaiseloa muuten

Taas on kennelyskä löytänyt Kannukseen ja muutaman viikon ajan on siellä täällä koirat röhineet. Myös meillä Iisakkilassa on yskitty, mutta Helka on vielä tähän asti säästynyt köhältä. Saas nähdä pääsisikö Helka tällä kertaa ilman yskää tästä epidemiasta. *kopkopkop* Erityistä mainittavaa ei reenailuista nyt ole, kun ulkona vallitseva kylmä, pimeä ja märkä ilmanlaatu ei ole viimeaikoina järin houkutellut harjoituksia pitämään.. Kannuksessa nyt on tosin jo toiseen otteeseen luntakin juuri tällä hetkellä ja Helka on mielissään.

Koulua olisi nyt vielä muutama viikko jäljellä ennen yleisainejakson alkua, jolloin teen todennäköisesti työssäoppimista kotimaisemissa joulu-tammikuun ajan. Helkan lonkka- ja kyynärnivellausuntojakin voisi varmaan kohta alkaa odotella tulevaksi, kun pari viikkoa on kuvauksista ja kuulunut. Vähän hirvityksellä tuloksia odotellaan, vaikkakin Helka itse tosin on autuaan tietämätön tästä ja pistelee menemään entiseen malliin. Seuraava juoksukin vaikuttaisi jo antavan ennusmerkkejä itsestään ja niinhän se alkaakin jo kohta puoliin olemaan puoli vuotta edellisestä. Voisin veikata, että kuukauden sisällä juostaan taas.