keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Terveystarkastusuutisia

6.6. käytiin Oilin ja Lempin kanssa Kuopiossa Lupsakassa silmätarkastuksessa. Tarkastuksen suoritti Miia Nyrhilä, joka oli meille uusi mutta miellyttävä tuttavuus.

Tarkastusvuoron odottelijat.


Oilin molemmista silmistä löytyi nyt valitettavasti pienet kolmiomaiset kaihimuutokset (posterior polaarinen ja kortikaalinen). Pääsin näkemään ne itsekin ja itse asiassa kerran olen nyt tarkastuksen jälkeen kotioloissakin pikkukolmion nähnyt oikeassa silmässä auringonvalon heijastamana. Harmillistahan nämä tietenkin aina ovat, mutta jotenkin ei tämä niin suuri ja maatakaatava yllätys ollut Oilin lähisuvun ja jälkeläisten tilanteen tietäen. Kahdella Oilin tyttäristähän on todettu posterior polaarinen kaihi ja veljellään kortikaalinen. Aiemmin Oilin silmät on tarkastettu neljästi terveiksi, viimeksi reilu pari vuotta aiemmin päälle 6,5 vuoden iässä. Tässä taas yksi hyvä syy miksi niitä vanhempiakin koiria kannattaa käyttää silmätarkastuksissa. Erityisesti jos koiralla jälkikasvua ja vaikkei olisikaan, niin arvokasta tietoa jonkin suvun kokonaiskuvaa katsottaessa.

Lempin silmät onneksi peilattiin terveiksi.

Kasvattini Vili (M. Kaukamoinen, eli Lempin veli) kävi lonkka- ja kyynärkuvilla toukokuun alussa ja lausuntona lonkista valitettavasti D/D. :( Kyynärät oli puhtaat 0/0 ja polvetkin tutkittu terveiksi röntgenkuvien ohella. Kuvien perusteella lonkissa oli tällä hetkellä paljon löysyyttä ja hieman matalat lonkkamaljatkin. Nivelrikkoa ei ollut havaittavissa onneksi. Vili on hoikka ja liikkuvainen poika, joten toivottavasti pysyy sen puoleen nyt hyvässä kunnossa ja toivotaan että iän myötä lonkatkin vielä hieman tiivistyisivät. Sarille iso kiitos Vilin tutkituttamisesta!

Raijan ja Hildan sterilisaatio

Raija ja Hilda kävivät yhtämatkaa kohdunpoistolla maanantaina 3.6. Vein tytöt aamuyhdeksäksi klinikalle ja yhden aikoihin olivat valmiita haettavaksi. Hilda asteli jo hyvinkin vakain askelin ja selvän oloisena minua vastaan, mutta Raija, joka oli ollut viimeisimmäksi operaatiossa, oli vielä aika hoippuva ja sekainen. Kaulurikin tuotti hankaluuksia kävelyyn, kun tökkäsin ovenkarmeihin ja matonreunaan jne. Raijalla oli kuulemma ollut paljon sisäistä rasvaa ja munasarjat olivat olleet tavallista syvemmällä ja varsinkin toista oli joutunut voimakkaammin kaivelemaan.

Juuri kotiutumisen jälkeen vielä tötteröt päässä.


Lempi oli aivan hädässä ja ihmeissään, kun tulin potilaiden kanssa kotiin (Oili jäikin Helkan kaveriksi edeltävänä iltana). Päässä olevat tötteröt selvästi jännitti Lempiä ja muutenkin piti moneen kertaan varoen haistella mitä Raijalle ja Hildalle on oikein tapahtunut. Kotiin päästyä vaihdettiin tötteröt kotitekoisiin haavasuojapukuihin ja Raija oli erityisen helpottunut tästä. Sitä tuntui pelottavan tuo tötsä päässä olokin. Raija oli lopun päivää selvästi vähän sekavan oloinen. Nukkua ei oikein meinannut malttaa, vaikka hirveästi väsyttikin. Vaihteli paikkaa ja vinkui vaimeasti välillä. Sohvalle olisi tehnyt mieli ja sitten pariin kertaan sen nostinkin valvottuna, kun nukkui siinä sitten tyytyväisenä tovit. Raija sai pissat aikaan jo kotiutumisen jälkeen, mutta Hilda panttaili iltaan asti. Ruoka maistui illasta jo hyvin molemmille.

Sitten jo hieman mukavammin suojapuvuissa lepäilemässä.


Seuraavan yön nukuin varuiksi olkkarin lattialla patjalla, että havahdun paremmin jos on vaikka hätä ulos tms. Yö menikin aika hyvin. Pariin kertaan käytiin pihalla tarpeilla, kun toisella oli toisella kertaa hätä ja toisella toisen kerran.

Aamulla Hilda oli jo sen oloinen kuin sille ei olisi mitään tehtykään. Niin iloinen ja Lempin kanssa koitti jo alkaa nujuamaan, kun rupesin aamuruokia laittamaan. Pihalla kun käytiin pieni kierros, niin veti jo häntä tötteröllä etunenässä eteenpäin ja vaikutti siltä että olisi mieluusti kävellyt pidemmältikin. Raijakin oli aamuun mennessä jo saanut päänsä selväksi, mutta askel oli sillä selvästi varovaisempi ja hitaampi kuin Hildalla.



Keskiviikkona oli haavalapun poiston aika ja alta paljastui siistit pienet noin 5-senttiset haavat. Ulkoisia poistettavia tikkejähän haavoihin ei ollut käytetty. Eivät olleet vuotaneet tai mitään. Raijallakin oli askel nyt jo reippaampi ja kokonaisuudessaan hyvin normaalin oloinen noin muuten. Hilda lähtikin sitten illasta jo äidin ja isän luo, kun oli niin hyvin paraneminen sujunut.



Noin viikon päästä leikkauksesta aloin antaa Raijan olla ilman suojapukua. Ei se ollut haavasta kiinnostunut ja paraneminen sujunut moitteetta ja haava oli hyvin kiinni. Toinen viikko oltiin vielä kuitenkin vähän rauhallisemmalla liikunnalla ja kovemmat rallit annoin tyttöjen ottaa parin viikon päästä leikkauksesta. Kyllä sitä virtaa tuntuikin jo olevan!




Kaikkineen erinomaisesti sujuneet operaatiot kaikin puolin! Karvaisen Kaverin väelle isot kiitokset hyvin hoidetusta laadukkaasta työstä!

Raija 6v.

Raija Raipe Raikkulius täytti 6 vuotta 26.5.2019!


torstai 6. kesäkuuta 2019

Kiuruvesi RN 28.4.2019

Käväistiin Maijun ja Helkan, Hildan ja Lempin kanssa Kiuruveden ryhmänäyttelyssä 28.4. Tuomarinmuutoksen takia ei lähdetty matkaan kyllä kovin suurin odotuksin. Tuomarina Maija Mäkinen.

Lempi esiintyi junioriluokassa nätisti ja sai T:n (tyydyttävä).


"15kk, kevyt ja jo vierastyyppinen juniori, joka esiintyy tänään kovin lyhyessä turkissa. Hyvät mittasuhteet. Kapea kevytkuonoinen pää. Hyvin kiinnittyneet pitkät korvat. Hyvä kaula. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä runko ja häntä. Kevyet liikkeet. Hyvä askelpituus, mutta kovin kapeat liikkeet. Viehättävä käytös, esiintyy hyvin."

Hildalle avoimesta luokasta H (hyvä).


"Feminiininen musta narttu. Saisi olla lyhyempi rungoltaan. Kaunis pää. Vankka kuono. Oikea purenta. Keskiruskeat silmät. Hyvä kaula. Hyvä etuosa. Pitkä rintakehä. Sopivasti kulmautunut takaa. Kevyt luusto. Liikkuu kapeasti edestä sekä varsinkin takaa. Liikkeessä hieman takakorkea. Hyvä käytös."

Helka oli saanut kyseiseltä tuomarilta jokusia vuosia sitten H:n avoimesta luokasta, joten olipa ylläri, kun Helka saikin erinomaisen veteraaneissa ja voitti vielä luokkansa! Reippaasti esiintynyt urosveteraani vei sitten ihan oikeutetusti pidemmän korren, joten Helka oli VSP-veteraani.


"12v. Erittäin hyvässä kunnossa esitetty veteraani. Selvä sukupuolileima. Lanneosaltaan hieman pitkä. Rodunomainen ryhti. Hyvä pää. Karvaiset korvat. Oikea purenta. Korostuneet silmät, jotka voisi olla tummemmat. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä turkki ja häntä. Liikkuu ikäisekseen erittäin hyvin. Miellyttävä käytös, oikea arvokkuus."

Hildan luonnetesti 27.4.2019

Hilda luonnetta testattiin 27.4. Lappalaiskoirat ry:n luonnetestissä Maaningan Haukkumajalla. Tuomareina Jorma Kerkkä ja Leena Berg.



(suluissa Hildan emän ja isän pisteet)

Toimintakyky: +1b, kohtuullisen pieni (-1, pieni / +1a, kohtuullinen)
Terävyys: +1b, koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä (sama molemmilla vanhemmilla)
Puolustushalu: +1, pieni (-1, haluton molemmilla vanhemmilla)
Taisteluhalu : -2, riittämätön (-1, pieni / -2 riittämätön)
Hermorakenne: +1a, hieman rauhaton (+1b, hermostunein pyrkimyksin / +1a, hieman rauhaton)
Temperamentti: +2, kohtuullisen vilkas (+2, kohtuullisen vilkas / +3, vilkas)
Kovuus: +1, hieman pehmeä (sama molemmilla vanhemmilla)
Luoksepäästävyys +2b, luoksepäästävä, hieman pidättyväinen (+3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin molemmilla vanhemmilla)
Laukauspelottomuus: +++, laukausvarma (molemmat vanhemmat laukausvarmoja)
yhteispisteet 100



Paljon Hildassa oli samaa kuin emässään Oilissa muutaman vuoden takaisessa testissä, eik mitään valtavaa yllätystä tullut. Yllättävintä oli se että luoksepäästävyydessä Hilda arasteli miestuomaria eikä meinannut alkuun uskaltaa mennä hänen luokseen. Tuomari otti Hildan sitten hetkeksi kanssaan sivummalle tutustumaan. Se myös hieman yllätti, että Hildalla oli pieni halu puolustaa, kun hyökkääjä uhkasi minua ja sitä. Vähän se koitti haukkua hyökkääjälle. Oilihan ei esim. tehnyt elettäkään tähän suuntaan, se ei kertakaikkiaan uskonut että tilanteessa olisi mitään hätää ollut. Itseään Hildakaan ei puolustanut seinällä. Kelkkaa, haalaria ja tynnyriä kaikkia säikyttiin, mutta kohtuullisen ajan sisällä niistäkin palautui. Laukauksiin ja muihin paukkuihin Hilda ei ole kyllä koskaan arkisessa elämässäkään reagoinut, joten laukausvarmuudesta olin jo aika varma ennen testiä.

Lisään linkin videoon jälkeenpäin, kunhan saan sen editoitua.

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Herätys uinuva blogi!

Blogi on uinunut taas yli vuoden.. Herätys!

Lempi on varttunut jo yli vuoden ikään ja ihan hauska tapaus siitä on kasvanutkin. Aina niin loputtoman utelias ja hyvin toimelias tapaus. Toisaalta siinä on taas myös se hyvin hellyyttävä sylikoirapuoli ja osaa todella ottaa sitä huomiota ja hyvittelyitä itselleen. Se on saanut itselleen lisänimikkeen "vuoristokauris", koska se on hyvin innokas könyämään ihmisten päällä ja muutoinkin erittäin taitava tasapainottelemaan ja kiipeilemään milloin missäkin.

Lempi 1v.


Saajomannussa poropaimennusleirillä helmikuussa 2019.



Lempin sisaruksilla menee myös kuuleman mukaan hyvin ja ihan virkeitä poikia tuntuvat kaikki kolme olevan.

Vili, Hukka ja Áhppi.
Kiitos kuvista poikien omille ihmisille!



























Oililla ja Raijalla on asiat ihan ennallaan. Oili täytti jo 9 vuotta ja nivelrikkotilanne on saatu edelleen pysymään hyvin hallinnassa.











































Kuuslahden jaostosta Helka täytti jo 12 vuotta ja hyvin porskuttelee edelleen menemään. Liikkuu ihan entiseen tapaansa ja päivittäiset leikkihetket pitää edelleen. Naamasta kyllä alkaa nähdä että ikää on karttunut. :) Hildan kanssa viime vuosi meni yritellessä liuotella virtsakiteitä (struviitti), joita ilmaantui vuoden 2017 lopulla juoksujen yhteydessä olleen pissatulehduksen jälkeen. Mitään vaivaa ei Hildalle näistä ole vaikuttanut aiheutuneet, mutta pitkin vuotta otetuissa kontrollinäytteissä struviitteja oli aina edes vähän. Joulukuulla 2018 tuli nyt ensimmäinen puhdas näyte ja seuraava kontrollinäyte viedään nyt keväällä. Erikoisruokavaliolla se on jatkanut nyt edelleen ja katsotaan mitä seuraavasssa näytteessä näkyy.
























Juhlaväkeä Helkan 12v.-synttäreiltä 8.3.
Hilda, Lempi, Raija, Oili ja Helka.