Viimeinen kesälomaviikkoni sujui retkeilypitoisissa merkeissä. Sunnuntaina 16.8. ajeltiin Tiian, Saivan ja Hilpan kera testaamaan Volokinpolkua Sonkajärvellä. Käveltiin vain pätkä kaiken kaikkiaan miltei 30km pitkästä reitistä. Meillä matkaa taisi kertyä kuutisen kilometriä, mutta tällä osuudella se oli varsin sopiva, kun maatokin oli varsin vaativaa ja eteensä sai kyllä todenteolla muistaa katsoa. Retken päätteeksi nautiskeltiin vielä makkaraa ja eväitä laavulla.
 |
Retkikoirat Raija, Lempi, Saivan ja Lempin emä Hilpa. Oili vietti päivän
kotoisissa merkeissä. Maasto olisi ehdottomasti ollut sille liian rankkaa
ja haastavaa. |
Seuraavana päivänä Volokinpolun retkestä startattiin siskoni ja Lempin kanssa auton nokka pohjoisen suuntaan ja ajeltiin ensin Posiolle Riisitunturille retkeilemään. Sää oli melko vaihtelevaa jo lähestyttäessä määränpäätä ja vaihtelevissä sääoloissa saatiin viettää alkupätkä retkestä kävellessäkin. Moneen kertaan jouduttiin veivaamaan alkuun vaatetta päälle ja pois, kun ensin satoi vettä ja sitten paistoi taas aurinko ja kohta taas toisin päin. 😄 Pientä kommellusta oli mukana alkumatkasta, kun tunturin päälle kavuttuamme lähdettiinkin syystä tai toisesta väärään suuntaan ja käytiin käppäilemässä lisälenkiksi n. 4km:n Riisin rääpäsy! Hieman kyllä hikeä ja tuskaa nostatti pintaan, kun toista kertaa kiivettiin tunturin päälle, mutta siitä päästiin kuitenkin nyt sitten jatkamaan oikeaan suuntaan Riisin riettaalle, kunhan oltiin tovi ihailtu ja kuvailtu kauniita maisemia tunturin huipulta. Tunturin päältä matka taittui pääasiassa alamäkeä majapaikalle Uudenlammin laavulle. Teltta saatiin pystyyn lammen läheisyyteen varvikkoon ja sitten virittelemään nuotiota tihkusateessa. Haastetta vähän olikin hiilloksen aikaansaamisessa kun vettä tihuutteli ja välillä tuulenpuuskat sammuttivat alullaan olevan tulen. Hiillokset lopulta saatiin ja nautiskeltii makkarat ja muut eväät ennen kuin väsyneinä köllähdettiin telttaan. Lempikin kävi heti unten maille telttaan päästyään.
Yö sujui melko katkonaisilla unilla ja varpaita hieman palelsi, sen verran oli viileä yö. Aamupalailtiin rauhassa aurinkoisessa viileähkössä aamussa ja matka jatkui teltan kasaamisen jälkeen eteenpäin. Nyt mentiin hieman metsäisemmissä ja soisemmissa meiningeissä seuraava taival ja pysähdyttiin Soilun laavulle hengähtämään ja nauttimaan aamupala nro. 2! 😃 Soilun jälkeen lähdettiin taas kapuamaan ylöspäin ja loppumatka kuljettiin taas tunturimaisemissa. Puolen päivän jälkeen saavuttiin jo lähtöpisteeseen ja niin oli takana päälle 10km:n Riisin rietas (höystettynä sillä edellispäiväisellä lisälenkillä..! 😄)
Riisitunturilta otettiin taas suunta Kuusamoon, jossa täytettiin vähän mahaa ennen kuin matka jatkui seuraavaan kohteeseen, Hossan kansallispuistoon. Iltapäivästä/alkuillasta starttasi sitten Ölökyn ähkäsy! Maasto oli selvästi vaativampaa kuin Riisitunturilla ja nousua ja laskua riitti. Jalkojakin piti taas muistaa välillä vähän katsella! Huikeat oli rotkonäkymän Julmalla-Ölkyllä. Käytiin mennessä ylittämättä myös pienemmälle reitille johdattava riippusilta rotkon yli, jotka jälkeen palattiin taas takaisin jatkamaan pidempää kierrosta. Lempi kulki taas todella reippaasti riippusillalla. Ei sitä tuntunut jännittävän vaikka silta vähän heiluikin. (Hihnan toinen pää saattoi kyllä ehkä olla hieman tutisevimmin jaloin liikkeellä..! 😅)
Ylhäisemmistä kalliomaisemista laskeuduttiin lopulta alemmas, kun reitin puoliväli alkoi häämöttää. Kallioiden juurelle ihanasti solisevan ojan läheisyyteen Ölkynperän laavun viereen kasattiin sen yön ulkoilmahotelli. Hankalaa oli löytää teltalle sopivan tasaista paikkaa, kun oli niin juurakkoista tai muuten epätasaista. Nuotio syttyi tällä kertaa hyvin ja iltaa istuttiin eväiden äärellä aivan omassa rauhassamme. Lempiä väsytti päivän aktiviteetit taas niin, että se painui telttaan asettumaan jo hetkeä ennen meitä.
Yöllä oli rauhallista (eikä puhelimetkaan laulaneet, kun kaikki kentät olivat poissa!), mutta unet jäivät taas melko pinnallisiksi, osittain mukuraisesta alustastakin johtuen. Aamu valkeni aurinkoisena ja sää lämpesi paisteessa melko äkkiä kun matka jatkui eteenpäin aamulla. Tovi jos toinenkin ihailtiin hienoja näkymiä matkalla ja puolen päivän tietämillä oltiin taas tultu lähtöpisteeseen. Matkakertymää Ölökyn ähkäsyllä oli merkalla kymmenisen kilometriä.
Hossassa pistäydyttiin vielä vähän ex tempore Hossan poropuistossa kahvilla ja teellä, sekä moikkaamassa poroja. Seuraava pysähdys tehtiin Kajaanissa katselemassa linnanraunioita lähiympäristöineen. Tovi kierreltiin melko kuumassakin auringonpaisteessa. Lempikin kaipasi pariin kertaan jo viilentelyjä vedessä. Siitäpä sitten enää muutaman tunnin huikonen ja kotoisalla Siilinjärven maaperällä taas oltiin. Kyllä uni maistui meille kaikille mainiosti seuraavana yönä omassa sängyssä ja tyytyväisenä hienoon antoisaan retkeen! 😊
