maanantai 16. marraskuuta 2009

Tikit pois

Tikit saivat tänään häädön mahasta ja haava näyttää edelleen hyvälle. Ei ole punoitellut missään vaiheessa suuremmin ja muutenkin paraneminen on mennyt hyvin. Kauluria on ihan varmuuden vuoksi käytetty vielä silloin, kun en itse ole paikalla, mutta muutama yö on jo nukuttu ilman pönttöä. Mikään suuri kauhistus ei ole tuntunut tämä hökötys Helkalle olevan, vaikka se onkin välillä hieman hankaloittanut elämää töksähtelemällä ovenkarmeihin ym. ;)

Jonkin sortin valeraskausoiretta on nyt vissiin ollut ilmassa tässä viime viikon aikana, kun pihalla kaikenlaiset koloset ovat herättäneet mielenkiintoa, sänkyäni on myllätty ja leluja sinne välillä kanneksittu. Sinällään jännää, että juoksun loppumisesta on nyt noin kuukausi, mutta liekö sitten vähän nuo leikkaamisetkin sekoittaneet hormoneja.

maanantai 9. marraskuuta 2009

Paraneminen edistyy hyvin

Paraneminen leikkauksesta on lähtenyt kyllä käyntiin erittäin hyvin. Jo ekana iltana Helka unetuksistaan selvittyään kävi pissalla ja ruokakin jo maistui. Seuraavana yönä oli vähän rauhatonta kaulurin suhteen, mutta silloinkaan ei itkeskellyt tai vaikuttanut pahasti kipeälle. Minun sänkyynikin oli jossain vaiheessa yötä jo onnistunut hyppäämään kaulurin kera. Seuraavana päivänä aamupissalle mennessä Helka jo meinasi jahtailla lintuja ja muutenkin riekuskella yöllä sataneessa lumessa.



Kauluria ei onneksi ole tarvinnut pitää kuin öisin ja silloin kun en ole samassa huoneessa vahtimassa. Sen pitäminen ei ole Helkaa juuri miellyttänyt, mutta kukapa sitä nyt vapaaehtoisesti tuollaista hökötystä pääpuolessaan kantelisikaan.. Haavastaan Helka ei juurikaan ole ollut kiinnostunut ja on jättänyt siihen tutustumisen ihan suosiolla niilläkin muutamilla kerroilla, kun on asiasta hienovaraisesti huomauttanut. Haava onkin pysynyt hyvin kuivana ja siistinä.

Toivottavasti paraneminen jatkuu tähän malliin tästäkin eteenpäin.

perjantai 6. marraskuuta 2009

Helka steriloitavana

Tänään tämä jo pidemmän aikaa mielessä pyörinyt ajatus sitten kävi toteen ja Helka steriloitiin. Monelta kantilta on tullut asiaa pohdittua ja tulin nyt sitten viimeinen siihen lopputulokseen, että Helkalta kohtu lähtee.

Syitä siihen miksi sterilaatioon päädyin oli Helkan lyhyet juoksuvälit, jotka ovat välillä olleet jopa alle 5kk ja tavallisestikin vain hitusen päälle 5kk. Juoksujen jälkeen on sitten mennyt sellainen pari kuukautta ja sitten Helka on ollut melko voimakkaasti valeraskaana. Valeraskaudesta päästyä on sitten kulunut hyvällä tuurilla pari kuukautta ja sitten ollaan juoksuiltu taas. Treenailujenkin kannalta tämä on ollut kovin ongelmallista. Ja jalostuksellista käyttöähän Helkalle ei olisi ollut sen luonteen takia tai Helkan ottamisen jälkeen ilmenneiden sukulaisten terveystulosten suhteen. Leikkauksessa mietitytti vaan se, että mahtaako se tehdä muutosta Helkan luonteeseen huonompaan suuntaan, koska se ei tällä hetkellä tule mitenkään erityisen loistavasti toimeen muiden koirien kanssa. Lähinnä siis uudempien tuttavuuksien, tutut koirat se sietää kyllä.

Vähän alle tunti operaatiossa kesti ja se meni hyvin. Lääkäri kommentoi kohdusta, että "onpas se ihan iso" ja minustakin se näytti melko suurelle verrattuna siihen, että olen nähnyt yhden synnyttämättömän nuoren nartun kohdun, joka oli lähinnä mehupillin paksuinen munasarjoineen. Kertun kohtu oli kyllä vielä huomattavasti suurempi, mutta se olikin yhdet pennut aikoinaan tehnyt ja muutenkin se oli kuulemma kolminkertainen normaaliin verrattuna. Tietysti Helkan edellinen juoksukin on nyt loppunut vasta noin kolmisen viikkoa sitten, että liekö siitäkin ollut vielä jotain palautumista jäljellä.

Nyt Helka nukkuu vielä noin kolmenkin tunnin jälkeen olohuoneen lattialla unetustaan pois ja välillä se on hieman vinkunut, vaikka saikin piikkinä kipulääkettä. Huomenna aamulla aloitetaan sitten kipulääke- ja antibioottikuuri. Kauluriin Helka saa tietenkin myös tutustua kunhan tokenee. Toivotaan että paraneminen lähtee tästä sitten hyvin.

Helkaa unettaa

torstai 5. marraskuuta 2009

Maastotasot

Nyt koitti koulussa sitten aika näyttää osaaminen maastolajeissa. Valitsin Helkalle pelastushaun ja tein siinä sitten ennen etsimään lähtöä pienimuotoisen suunnitelman siitä mistä etsiminen aloitetaan ja miten ennen etsimään lähtöä. Helka oli todella innoissaan kun käveltiin kohti aloituspaikkaa ja Helka sai selkeästi jo hajun yhdestä maalimiehestä ennen kuin päästin sen irti. Irtipäästyään sitten juoksi suunnilleen suorilta ensimmäisen melko lähellä olevan maalimiehen luo. Otin Helkan hallintaan viereeni istumaan ja se menikin yllättävän hyvin, vaikkei ollakaan hallintaa koskaan aiemmin harjoiteltu. Lähdettiin siitä sitten jatkamaan kohti toista takamerkkiä ja Helka risteili mukavasti vähän matkan päässä. Suunnilleen nurkan tienoilla se sitten alkoi pyörimään yhdessä kohtaa tiiviimmin, josta heti huomasin että se koittaa jo paikantaa toista maalimiestä. Siitä se sitten pian lähtikin reippaasti etenemään kauemmas ja suoraan toisen maalimiehen luo. Hallintaanotto meni tälläkin kertaa ihan ok. Saatiin sitten ihan mukavasti pisteitä innokkaasta ja hyvästä työskentelystä, mutta miinusta teki tietenkin melko paljon jo heti se, että päätin olla ottamatta ilmaisuja ollenkaan, kun rullajutut on edelleenkin niin vaiheessa(vaikka siinä onkin tapahtunut paljon edistystä) etten olisi uskonut sen nyt tuollaisessa tilanteessa vielä sujuvan. Saatiin sitten numeroksi 1(arvosteluasteikko 1-3), johon olen erinomaisen tyytyväinen Helkan tällä hienolla suorituksella! :)

Esineruutu oli kyllä suuri arvoitus Helkan kohdalla: Helka ei ollut koskaan aiemmin etsinyt esineitä ilman, että on nähnyt kun ne viedään piiloon ja eikä myöskään ikinä olla harjoiteltu noin suurella alueella kuin mitä nyt. Kyseessä oli siis suunnilleen kokeenomainen esineruutu. Lähetin Helkan sitten etsimään esineitä ja se sitten lähtikin todella hyvin ja irtosi tallatun alueen takarajalle saakka. Sieltä sitten melkein heti paikansikin yhden esineen, otti sen heti suuhunsa ja juoksi minun luo! Jee! Sen jälkeen kun lähetin Helkaa uudestaan ruutuun, sillä ei selvästikään ollut enää niin intoa puuhaan ja lopun aikaa se kyllä jotain ruudussa touhusikin, mutta kahta viimeistä esinettä ei löytynyt. Suurimmaksi osaksi se pyöri suht etualalla, mutta sain sen välillä lähetettyä hieman kauemmaksikin. Välillä se näytti hieman siltä, että olisi voinut haistaa esineitä ja meni ihan niiden läheltä, mutta ei sitten kuitenkaan. Pisteissä jäätiin alle ykkösen rajan ja saatiin hieman miinusta siitä, että palkkasin sen esineen tuomisesta. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, kun vielä vuosi sitten Helka ei tuonut minulle edes metrin päähän metsään heittämääni esinettä ja tämän asian kanssa on ollut tekemistä. Tuntuu aivan voitolle jo se, että se yksikin esine löytyi ja tuotiin ruudusta oikein vauhdikkaasti ja mielellään! :)

Vaikkei päivän saldo siis numerollisesti ehkä kuulostakaan aivan loistavan upealle, niin olen itse kovin tyytyväinen omaan pieneen karvaiseeni, joka toimi omaan tasoonsa nähden todella hyvin!

Helka 5.112009