Karhunpoika sairastaa

Keskiviikkona (27.4.) ulkoiltiin Paulan ja Priitan (Miskajasmin Priitta) kanssa Kuopiossa Pienessä-Neulamäessä. Koirat saivat juoksennella vapaina ja lenkki sujui kaikin puolin mukavissa merkeissä! :)






Priita ja Oili

Keskiviikkoiltana Oili ulahti pariin kertaan keittiössä ehkä asentoa vaihtaessaan. En siinä vaiheessa vielä kiinnittänyt asiaan sen kummempaa huomiota. Viimeiselle iltapissalle lähdettiin sitten kahdentoista aikaan ja Oili rymysi sängyn alta vingahdusten saattelemana. Pihalle astellessaankin vihgahti pariin kertaan. Käytiin sitten pihalla ja Oili oli haluton tekemään pissiä. Sisälle tultua Oili kävi heti makuulle ja tunnustelin sitä sitten kaikin puolin. Suunkin tongin oikein perinpohjaisesti. Huomasin, että Oili aristaa itseään mahanseudulta. Käytiin sitten vielä Oilin kanssa kaksin ulkona ja se sai pissit ja kakat viimein tehtyä. Huokaisin sen verran helpotuksesta, että tarpeensa se kuitenkin pystyy tekemään. Makupalojakin sen otti.

Yö meni rauhallisesti. Oili nukkui huoneessani poikkeuksellisesti, mutta en kuullut sen vingahtelevan yöllä. Eilen aamuna ylösnouseminen aiheutti vinkumista ja ulahteluja. Ruoka maistui ihan normaalisti. Ulkona käydessä käveli varovasti, häntä roikkui alhaalla ja kesti taas aikaa ennen kuin sai asettauduttua pissille. Lantion alueen kevyestä kosketuksestakin tuntui nyt jo vingahtavan, joten vaikutti että olisi nyt vielä kipeämpi kuin eilen. Soitin sitten eläinlääkärille asiasta ja saatiin aika iltapäivän puolelle.

Lääkärissä paineluiden ja vääntelyiden perusteella pahin kipupiste paikantui selkään suunnilleen lonkkien kohdalla. Siitä painettaessa Oili vingahti joka kerta voimakkaasti. Mahaa antoi kuitenkin paremmin tunnustella, eikä sieltä löytynyt tunnustelemalla erityisempää kipukohtaa tai kivun aiheuttajaa. Kuumetta ei ollut. Olettamus (ja toivomus!) oli, että Oili oli jotenkin onnistunut venäyttämään jonkin lihaksen keskiselästä. Olihan se eilen juuri päivällä toisen koiran kanssa lenkillä vapaana juoksemassa, vaikka mitään sellaista tilannetta, jossa olisi jotain sattunut, en silloin huomannutkaan. Klinikalla Oili sai kahta kipulääkettä pistoksena ja kotiin mukaan saatiin 4 vrk:n kuuri kipulääkettä. Lisäksi kehotus viikon lepoon.

Eilisilta meni nukkuessa ja lepäillessä, mutta ei silloinkaan enää kipulääkityksen ansiosta ulahdellut ylösnoustessa tai kosketettaessa.

Tänä aamuna nousi jo reippasti minua vastaan herätessä ja ulkona mentiin pissatusreissulla jo huomattavasti reippaammin kuin eilen! Häntäkin oli tänään jo palannut normaalille sijalleen selän päälle ja lumessa piti kieriskellä! :) Aamulla koitti hieman jo venytellä takaosaansakin, mutta se tuntui ilmeisesti vielä vähän kurjalle ja vingahti vaimeasti. Pissit ja kakat on tulleet normaalisti, eikä mitään muuta oiretta ole ilmaantunut, niin ehkä voisi jo vähän huoahtaa helpotuksesta, että tämä oli tosiaan vain lihasperäistä!

Nyt näyttää siis jo paljon paremmalle. :) Jatketaan lepoa ja kipulääkekuuria, niin jospa se tästä menisi!

Siilinjärven erkkari 24.3.2013

Helka pyörähti Siilinjärven erkkarissa esiintymässä ja Maija Mäkisen arvioitavana. Esiintyminen oli tällä kertaa hieman parempaa kuin Juuassa, erityisesti seisominen. Ravaaminen oli kyllä taas melkoisen etenkehtaista. ;)

Tuloksena tällä kertaa AVO H, eli H niinkuin Hieno! ;) Ja kyllähä tuosta arvostelusta voi taas koiran tunnistaa!

"6v. Kevyen vaikutelman antava narttu, jolla erinomainen sukupuolileima. Ok mittasuhteet nartulle. Kevytkuonoinen pää. Hyvä kallo ja otsapenger. Hyvin kiinnittyneet korvat. Pyöreät vaaleat silmät. Hyvä kaula ja eturinta. Hyvä runko. Tasapainoiset kulmaukset. Kevyt luusto. Tänään kevyessä pehmeässä turkissa. Liikkuu haluttomasti lyhyellä askeleella. Takaraajat jäävät rungon alle sipsuttamaan. Ystävällinen käytös, mutta ei viihdy kehässä. Suhtautuminen tuomariin: rodunomainen lähestyttäessä."







Itse vietin päivän uroskehällä kuvaillen lehteä varten ja Helkan esiintymisestä ehdin toki käydä välissä kuvat nappaamassa. Kuvausolosuhteet olivat kyllä haastavat, kun aurinko halusi pilvisestä aamusta huolimatta ilmestyä erkkaripäivää lämmittämään jo lähes heti kehien alettua.

Remonttia gallerialle ja metallinnoutaja

Kuvagalleriamme kuvat.fi:ssä koki nyt hieman remonttia ja tein gallerian selkiyttämiseksi sellaisen muutoksen, että kaikki omien koirien kuvat löytyvät nyt "Omat koirat" -kansiosta.

Lisäsin galleriaan nyt myös vanhemmat kuvat, jotka ovat aiemmin majailleet enemmän tai vähemmän toimivasti kotisivutilassa Photobucketista linkitettyinä. Osa on kyllä laadultaan erittäin huonoja ja rakeisia, mutta jotain muistoja ohitetuilta vuosilta sentään.

Tästä linkistä pääset tutkailemaan galleriaa:
http://parviasa.1g.fi/kuvat/Omat+koirat/

Gallerian muutoksen vuoksi täällä blogissa näkyvien kuvien polku on muuttunut, joten nyt on paljon kuvia jotka eivät blogiteksteissä näy, mutta yritän niitä pikku hiljaa aina ehtiessäni palautella takaisin nykyisillä linkeillä. Hiljaa hyvä tulee. ;)

Helka on harjoitellut nyt pariin kertaan metallinoutoa. Löysin muutamia viikkoja sitten Mustista ja Mirristä koiranruokaostoksilla käydessäni 70%:n alella metallikapulan ja koeteltiinpa sitä sitten oitis kotiin päästyä. Aiemmin oli pariin kertaan tarjotellut Helkalle jättiläismäisen kokoista ja aika painavaa itse Kannuksen metallitunneilla tekemääni noutokapulaa, mutta Helka ei halunnut ottaa sitä suuhunsa, enkä minä ollut kiinnostunut työstämään asiaa sen enempää.

Nyt alkuolettamus minulla oli, että Helka tuskin haluaisi ottaa metallikapulaa suuhunsa. Pistin kapulan lattialle ja kävin namein ja naksun kera varustautuneena odottelemaan. Helka älysi nopeasti, että tää kapula on se juttu, mitä siltä haetaan ja kosketteli sitä innoissaan kuonolla pariin kertaan. Sitten vaadin heti jo enemmän ja seuraavat pari palkkaa tuli siitä, että se hieman kosketti avatulla suullaan kapulaa. Pari naksua siitä ja hups - sitten kapula nousikin jo minun käteeni asti! Muutama maasta nosto käteeni ja sitten heittelin kapulaa noin metrin päähän matolle ja Helka haki ja toi kapulan. Mainiota! :)


Pitämistreeniä. Tämä toiselta harjoituskerralta. Helka on innoissaan, näkee oikein miten sen silmät loistavat! :)

Sitten vierähti taas aikaa ja kapulahomma oli unholassa, mutta nyt toisella treenikerralla muutama päivä sitten tehtiin kapulan hakemista pidemmältä matkalta(en kylläkään tehnyt sitä heittämällä, kun sisällä oltiin! :D ) ja hieman pitämistä. Ihan hienosti sujui. Kapulalle mennessä sillä on selvästi enemmän intoa ja palauttaessa tahti on hitaampaa. Tarttumiseen menee ainakin vielä selkeästi hetki miettiessä, mutta kuitenkaan tuo metallin suuhun ottaminen ei vaikuta mitenkään väkinäistä olevan. Helkan olemuksesta sen huomaisi kyllä heti, jos se sellainen väkinäinen asia olisi. :P Varmaan kunhan toistoja saadaan lisää, niin palautuskin nopeutunee. Ja kun kisatavoitteita ei meillä Helkan kanssa ole, niin periaatteessa mulle ihan sama, kunhan se kohtalaiseen tahtiin sen mulle kantaa. ;)

Loppuun vielä linkki videoon toiselta treenikerralta:
https://picasaweb.google.com/100907547313699120259/Videot#5855927681094623330

Helkan synttärit ja Juuan näyttely

Helkallakin tuli 8.3. jo 6 ikävuotta täyteen! Voi mihin tämä aika hujahtaa! Mieli Helkalla on edelleen hyvin leikkisä ja nythän se alkaa olla koira parhaassa iässä! Nyt tämän alkuvuoden synttärirytinän jäljiltä menee voikin taas hetkeksi rauhoittua synttäriasioista, kun kaikki on nyt jo juhlittu - niin koirien kuin allekirjoittaneenkin! :D Miten liekin, että kaikki olemme reilun parin kuukauden sisään alkuvuoden lapsia! Paitsi Kertun synttäripäivä on tosin itse päätetty ja summittainen, koska sen alkuperästä ja tarkasta syntymäpäivästä ei harmi kyllä ole koskaan selvinnyt mitään tietoa.

Paljon onnea Helka!




Eilen 9.3. suunnattiin sitten siskon ja Helkan kera Juukaan ryhmänäyttelyyn. Itseäni kyllä edellisiltana työviikon jäljiltä kroppa kaikkensa antaneena fyysisistä töistä hitusen kehtuutti ajatus klo 7 aikaan heräämisestä ja näyttelyyn suuntaamisesta, mutta lähdettiin nyt kun kerran ilmoittautuminenkin oli laitettu!

Matka oli kiitos navigaattorin taas mielenkiintoinen reitin suhteen, kun loppumatkan vei minua hyväuskoista taas pitkin jotain pikkuteitä, mutta perille päästiin hyvissä ajoin. Ensi alkuun sain yllätyksekseni esitettäväkseni Helkan kasvattajien hurmuripoika Moskun(Miskajasmin Sademies) ja niinpähän sitä muutaman treenikierroksen jälkeen pyörähdettiin yhdessä kehässä. Hienostihan se sujui ja Mosku esiintyi upeasti 9 kk:n ikäänsäkin nähden! Tuomarikin tykkäsi pojasta ja palkitsi tämän tuloksella JUN ERI1! SA:ta ei vielä tällä kertaa tippunut, mutta olipa hieno debyytti junioriluokassa näyttelyiden saralla! Tuosta on hyvä jatkaa! :)

Moskun kanssa esiintymisen jälkeen ja valiourosten aikaan kaivelin taas kameran esille ja vietin lopun päivää kuvaillen. Sisko esitti Helkan narttujen avoimessa luokassa. Helkalla ei ollut kyllä paras päivä tällä kertaa ja esiintyminen oli kovin epäinnostunutta! ;) Ehkei halliolosuhde sitä miellyttänyt, tai sitten se oli edellispäiväinen kynsienleikkuu tai harjaus, mitkä eivät varmasti Helkan mieleen sopineen synttäripäiväänsä! Hih! :D

Tuomarina toiminut Tuula Savolainen kirjoitutti Helkasta sitä itseään muistuttavan pitkän ja kattavan arvostelun ja tuloksena tästä käynnistä siis AVO EH4. Koiria avoimessa luokassa esiintyi yhteensä 6. Vajaa kaksi vuotta sittenhän Helka esiintyi saman tuomarin kehässä Viitasaarella tuloksella AVO ERI2 SA PN3, mutta silloin esiintyminen oli kyllä huikeasti paljon parempaa kuin tällä kertaa! Se varmasti vaikutti tällä kertaa ja kyllähän koiran asenne vaikuttaa jo liikkeisiinkin. Vaikka se on kyllä totta, että Helkan askel voisi olla raajojen kulmautuneisuuteenkin nähden huomattavasti parempi reippaammallakin esiintymisellä, mutta olettaisin että Helkan kohdalla askelpituuteen takaliikkeissä vaikuttaa sen melko pysty lantion asento.


Lahnailusta huolimatta seisoi se jossain vaiheessa hetken ryhdikkäästikin!


Liikkeissä look oli kuitenkin ennemmin tämä.. ;) Hieman vaatimaton on tuomarin sanoin melko kuvaava.

"6v. Tänään hieman vaatimattomasti esiintyvä narttu, jolla hyvät mittasuhteet. Oikealinjainen, kapeahko pää. Keskiruskeat, pyöreät silmät. Oikea-asentoiset, isot korvat. Tilava runko. Hieman luisu lantio. Alaskiinnittynyt häntä, joka pysyy alhaalla myös liikkeessä. Hyvä takaosa. Suorahkot olkavarret. Yhdensuuntaiset edes-takaisliikkeet, sivuliikkeeseen tarvitaan lisää tehoa. Tänään hieman pehmeä turkki. Käytös: rodunomainen lähestyttäessä"


Tuomarin mietiskellessä, että kummanko sijoittaa EH:n saaneista kilpailuluokan neljännelle sijalle ERI:n saaneiden jälkeen. Helkan kilpakumppanina kuvassa ihana Hilma(Dagolas Ramona). :)

Nyt Helka saa huilia pari viikkoa ja sitten se saa (tai joutuu, miten sen nyt ottaa.. ;) ) osallistua Lappalaiskoirien erikoisnäyttelyyn Vuorelan Kunnonpaikassa. Siinäpä sille olisikin sitten näyttelykäyntejä taas hetkeksi aikaa.